Valmentava johtaminen siivittää kasvuun

Rinnekodissa rakennetaan valmentavalle johtamiselle, jonka perusfilosofia nojaa luottamukseen, arvostukseen ja yksilön jatkuvaan kehittymiseen. Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen kokee saaneensa siivet selkään.

Valmentavan johtamisen toi Rinnekotiin 2,5 vuotta sitten toimitusjohtajana aloittanut Anu Kallio. – Toin tullessani kokemus- ja osaamistaustani, jota minulla on mm. vakuutusalalta, mutta on aina haaste aloittaa uudella toimialalla. Ymmärsin, että tarvitsen ympärilleni itseäni osaavampia sote-sektorin ja kehitysvammatyön tuntevia asiantuntijoita. Siksi otin käyttöön myös valmentavan johtamisen mallin, sillä se kehittää niin valmentajaa kuin valmennettavaakin, Kallio kertoo ja jatkaa: – Jaana on innostuva, itseään rohkeasti haastava ja oppimishaluinen tekijä, joten hänen valmentamisensa on ollut hyvin antoisaa. Hän tarttuu innolla uusiin asioihin ja kysymysten muodossa esitettyihin ”syötteihin”, jotka jalostuvat hänen käsissään potenssiin kolme.  

Osaaminen huomataan

Jaana on työskennellyt Rinnekodissa liki 14 vuotta ja hänen työuransa on ollut nousujohteinen. Tällä hetkellä hän vastaa Rinnekodin asiakkuuksista ja myynnistä ja on johtoryhmän jäsen. – Minulle oli alusta lähtien selvää, että halusin rakentaa työuraani Rinnekodissa. Täällä annetaan arvoa ihmisen taidoille, nähdään yksilön potentiaali ja annetaan mahdollisuus kehittyä. 

Ihmettelyä ja out of the box -ajattelua

Kalliolle on puolestaan palkitsevaa nähdä valmennettavan kasvu. – Uskon johtajana siihen, että vastuu ja luottamus käynnistävät kasvun, joka saa aikaan uskomattomia tuloksia. Olemmekin nyt hyvällä polulla, sillä olemme onnistuneet kääntämään Rinnekodin vahvaan kasvuun ja koko organisaatioon on tarttunut innostuksen ilmapiiri. Olemme tehneet sen yhdessä ja Jaana on mielestäni hieno esimerkki tekijästä, joka osaa ”valuttaa” omat oppinsa, oivalluksensa ja työn ilon tiimiinsä. 

Jaana antaa puolestaan kredittiä siitä, että Anu tuli alun perin taloon täysin sote-sektorin ulkopuolelta. – Anu toi mukanaan raikasta näkemystä, out of the box -ajattelua ja tervettä ihmettelyä. Hän on haastanut meidät pohtimaan monia asioita täysin uudesta näkövinkkelistä. Koen, että asioiden sparrailu yhdessä on kehittänyt minua johtajana ja antanut uskoa osaamiseeni. Valmentavassa johtamisessa parasta onkin mielestäni yhdessä tekeminen, saavuttaminen ja onnistuminen.

Kallio kertoo, että valmentavan johtamisen mallia kehitetään Rinnekodissa edelleen. – Nyt se on ulotettu yksiköiden esimiehiin ja työ jatkuu. | Teksti: Mia Heiskanen

www.rinnekoti.fi

Tiesitkö?

Rinnekodin perusti 90 vuotta sitten aikansa uranuurtaja, sisar Aino Miettinen. Anu Kallio­ on Ainon jälkeen ensimmäinen nainen Rinnekodin johtajana. Rinnekodin johtoryhmän kaikki jäsenet ovat naisia.

-----

Rinnekodin perustaja Aino Miettinen oli aikansa radikaali

Rinnekoti on yhteiskunnallinen yritys, jonka historia ulottuu 150 vuoden päähän Helsingin Diakonissalaitoksen syntyyn. Sen ajan vaikuttajanainen Aurora Karamzinin säätiöi osan omaisuuttaan ja halusi perustaa säätiön yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi. Elettiin 1800-luvun nälänhädän aikaa. 

Säätiössä työskenteli 1920-luvulla sisar Aino Miettinen, joka oli myös oman aikansa suuri näkijä ja jopa radikaali. Hän halusi uudistaa Diakonissalaitoksen toimintaa ja otti rohkeasti huolehdittavakseen kehitysvammaiset pojat Martin ja Maurin. Kehitysvammaisia tuli saman katon alle yhä enemmän, jolloin toiminta ei enää mahtunut Helsingin Alppilan kortteliin. Toiminnalle alettiin etsiä uutta osoitetta, joka löytyi Töölönlahden rinteestä Juneksen huvilasta. Näin syntyi Rinnekoti – ensimmäinen koti kehitysvammaisille. 

Kun talvisota syttyi, Rinnekoti lähti sotaa pakoon nykyiseen osoitteeseensa Espooseen, jossa on toimittu siitä lähtien. Vuonna 1957 Helsingin Diakonissalaitos lahjoitti osan Aurora Karamzinin Säätiön pääomasta, jolloin perustettiin Rinnekoti-Säätiö.  

Tänä päivänä Rinnekoti on suurin kehitysvammapalveluja tarjoava yksityinen toimija ja Suomen neljänneksi suurin hoivayhtiö, jossa työskentelee reilut 1200 työntekijää. | Teksti: Mia Heiskanen