EU:n uusi koneasetus (2023/1230) tuo sähkö- ja automaatiokunnossapidon ammattilaisille aivan uudenlaisen vastuun. Kun asetus astuu voimaan tammikuussa 2027, myös vanhojen koneiden modernisointi voi tehdä kunnossapitäjästä laitteen “uuden valmistajan” – ja velvoittaa täydelliseen CE-merkintään ja riskidokumentointiin.
Teksti: Mia Heiskanen
Teknologiajohtaja Tapani Metsävuori Notra Oy:stä seuraa EU-asetuksen valmistelua tiiviisti. Hän tietää, että muutos koskettaa koko teollisuutta – etenkin sähkö- ja automaatiopuolen kunnossapitoa.
”Tähän asti vanhaa konetta on voitu uudistaa melko vapaasti – vaihtaa ohjauksia, taajuusmuuttajia tai moottoreita – ilman että alkuperäinen CE-merkintä on mennyt uusiksi. Nyt jos koneeseen tehdään niin sanottu merkittävä muutos, modernisoijasta tulee lain silmissä koneen uusi valmistaja”, Metsävuori selventää.
Direktiivistä asetukseksi – laki suoraan sovellettavaksi
Vuonna 2027 voimaan tuleva koneasetus korvaa nykyisen konedirektiivin (2006/42/EY). Direktiivi on ollut EU-tason linjaus, joka on vaatinut kansallisen asetuksen tuekseen. Uusi koneasetus sen sijaan on suoraan sovellettava laki kaikissa jäsenmaissa, eikä Suomi voi säätää siitä poikkeavia tulkintoja.
Asetuksen ydin on turvallisuuden ja vastuun selkiyttäminen. Mutta kunnossapidon arjessa se voi tehdä asioista haastavampia. Jos modernisoitu kone tulkitaan “uudeksi”, on kunnossapitoyrityksen laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus, riskinarviointi, sähkö- ja mekaniikkakuvat sekä lujuuslaskelmat – aivan kuten alkuperäinen valmistaja tekisi.
”Dokumentaatio on mittava. Moni pieni toimija ei välttämättä pysty tuottamaan kaikkia vaadittuja asiakirjoja. Käytännössä tämä voi hidastaa tai jopa estää vanhojen koneiden modernisointeja”, Metsävuori arvioi.
Harmaa alue ja tulkintojen viidakko
Suurin epäselvyys asetuksen sisällössä liittyy termiin ”merkittävä muutos”. Sitä ei ole asetuksessa määritelty tarkasti, eikä viranomaisillakaan ole yhtenäistä tulkintaa.
”Kun ohjausjärjestelmä uusitaan, onko se merkittävä muutos? Jos nopeuksia tai tehoja ei lisätä, pitäisikö CE-merkintä silti uusia? Näihin ei ole selkeitä vastauksia. Viranomaisetkin odottavat ensimmäisiä oikeustapauksia ennen kuin uskaltavat linjata mitään”, Metsävuori kertoo.
Epävarmuus voi johtaa varovaisuuteen. Teollisuus saattaa lykätä modernisointeja, kunnes joku iso toimija näyttää esimerkkiä – tai joutuu ennakkotapaukseksi.
Kustannuksia ja kilpailukykyä puntarissa
CE-merkinnän uusiminen voi moninkertaistaa projektin dokumentointityön ja siten myös kustannukset. Se taas heijastuu suoraan teollisuuden kilpailukykyyn.
”Jos vanhan koneen modernisointi maksaa lähes uuden koneen verran, voi olla helpompaa ostaa kokonaan uusi. Mutta se ei ole kestävää – moni koneen runko on täysin käyttökelpoinen, vaikka ohjaus uusittaisiin”, Metsävuori huomauttaa.
Erityisesti raskas teollisuus, kuten telakat, konepajat ja paperiteollisuus, joutuvat miettimään tarkkaan, miten vanhaa kalustoa päivitetään.
”Nosturit tai työstökoneet voivat maksaa miljoonia. Ei ole järkevää romuttaa niitä vain dokumenttivaatimusten takia”, hän sanoo.
Digitalisaatio ja tietoturva taustalla
Muutoksen taustalla on myös teknologinen kehitys. EU haluaa, että koneiden ohjelmistot, tekoäly ja kyberturvallisuus sisältyvät jatkossa turvallisuusvaatimuksiin.
”Turvatoiminnot voivat olla ohjelmallisia, eivätkä vain mekaanisia. Asetus ottaa tämän huomioon, mutta samalla se lisää valmistajan vastuuta”, Metsävuori toteaa.
Tarve selkeydelle ja koulutukselle
Metsävuoren mukaan nyt olisi tärkeintä lisätä tietoisuutta ja yhtenäistää käytäntöjä ennen asetuksen voimaantuloa.
”Standardit ovat kunnossapidon turvaverkko. Kun niitä noudatetaan, voidaan osoittaa, että kone on turvallinen. Mutta ilman selkeitä rajoja merkittävän muutoksen määrittely jää tulkinnanvaraiseksi.”
Aiheesta järjestetään jo koulutuksia, joissa vertaillaan vanhaa konedirektiiviä ja uutta asetusta. Mukana valmistelussa ovat olleet FINN-tarkastus Oy:n Jukka Laaksonen ja Katri Tytykoski, joka on ollut EU-tasolla laatimassa koneturvallisuusdirektiiviä.
Kohti vuotta 2027
Uusi koneasetus tulee voimaan 20.1.2027. Silloin vanha konedirektiivi jää historiaan – ja kunnossapitoyritykset joutuvat ottamaan uudenlaisen vastuun. Metsävuoren mukaan erityisesti sähköautomaation parissa toimivat kunnossapitäjät ovat nyt muutoksen etulinjassa – heiltä vaaditaan jatkossa entistä syvempää osaamista sekä dokumentoinnissa että riskienhallinnassa.
”Tämä ei ole pelkkä laki-, vaan kulttuurinmuutos. Meidän on opetelteva dokumentoimaan, arvioimaan riskejä ja perustelemaan turvallisuus aiempaa perusteellisemmin. Mutta jos sen tekee kunnolla, lopputuloksena on turvallisempi ja kestävämpi teollisuus”, Metsävuori kiteyttää.
