Kiira Miesmaa haluaa vahvistaa Kiasman roolia taiteen ja yleisön välisenä sillanrakentajana. Hänen johtajuutensa keskiössä on taiteen merkityksen tuominen lähemmäs ihmisiä ja uusien mahdollisuuksien luominen museon tulevaisuudelle.
Kesäkuussa 2024 Kiasman museojohtajana aloittanut Kiira Miesmaa tuo taloon tuoretta ajattelua ja monipuolista kokemusta taidemaailman eri sektoreilta. Miesmaa on ensimmäinen Kiasman museojohtaja, joka on nimitetty organisaation ulkopuolelta vuoden 2004 jälkeen. Uusi johtaja on valmis rakentamaan entistä läheisempää yleisösuhdetta, tavoitteena tuoda nykytaide entistä laajemman yleisön ulottuville.
Miesmaan kiinnostus nykytaiteeseen ei syntynyt hetkessä, vaan kehittyi ajan myötä. Jo lapsuudessa hän oli kiinnostunut historiasta, ja vähitellen taidehistoria astui mukaan kuvaan. Taidepainotteinen peruskoulu oli ratkaiseva vaihe hänen elämässään, vaikka hän nopeasti tajusikin, ettei hänestä itsestään tule taiteilijaa. Kiinnostus taiteeseen syveni kotikaupungissa Porissa, missä erityisesti Porin taidemuseon nykytaiteen näyttelyt, kuten Yoko Onon vierailu, jättivät pysyvän jäljen.
Miesmaan opiskellessa taidehistoriaa kiinnostus nykytaiteeseen vahvistui. Hän muistaa erityisesti Marja Kanervon näyttelyn, joka herätti voimakkaita tunteita ja johdatti Miesmaan nykytaiteen tutkimuksen pariin. Hetki sisälsi oivalluksen, miten taide voi käsitellä elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueita kokemuksena, joka tuntuu niin kehossa kuin mielessä.
Miesmaa kuvaa johtajuusfilosofiaansa kameleonttimaiseksi. – Mielestäni one size fits all – johtamistyyli ei ole tätä päivää. Hyvä johtaja muokkaa johtamistyyliään organisaation ja tilanteen mukaan. Johtajan on annettava tilaa työntekijöille ja mahdollistettava tiimien onnistuminen. Välittäminen ja tiimityön tukeminen ovat minulle keskeisiä arvoja.
”One size fits all -johtamistyyli ei ole tätä päivää.”
Kiasmassa Miesmaa haluaa monipuolistaa museon tarjontaa ja yleisösuhdetta. Hän pohtii, voiko Kiasma olla “kaikkien Kiasma” ja toteaa, ettei se tarkoita, että museon tulisi tarjota kaikille kaikkea, vaan että mahdollisimman moni löytäisi Kiasmassa jotain itseä puhuttelevaa. Erityisesti hän haluaa tavoittaa uusia kävijöitä. – Kiasman tulisi olla vähemmän etäinen tavalliselle kadunkulkijalle. Näen potentiaalia fyysisessä ympäristössämme, jonka jaamme muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kenties avaamme Kiasmaa seinien ulkopuolelle, ja olemme näin läsnä laajemmin Helsingin kulttuurikeskittymässä.
Miesmaalla on hektinen elämäntilanne, sillä hänellä on kaksi pientä lasta. Hän korostaa, kuinka tärkeää on löytää tasapaino työn ja perhe-elämän välillä. – Vaikka taide on minulle intohimo, varmistan, että työ jää kotioven ulkopuolelle ja olen lasteni kanssa läsnä.
Miesmaalle onkin tärkeää, että Kiasman toiminta vahvistaa nykytaiteen merkitystä myös tulevaisuudessa. Hän kokee, että museolla on vastuu siitä, että nykytaide säilyy tärkeänä osana yhteiskuntaa. – Haluan rakentaa Kiasman tulevaisuutta niin, että se puhuttelee paitsi nykyisiä kävijöitä myös tulevia katsojia. Kiasma voi avata uusia ulottuvuuksia taidemaailmassa ja luoda merkityksiä, jotka kantavat yli sukupolvien.
