Teollisuuden kilpailukyky vaatii uusia osaajia, mutta miten heidän taitonsa saadaan vastaamaan alan muuttuvia tarpeita? Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön johtaja Petri Lakka pohtii ratkaisuja ja yritysyhteistyön merkitystä.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuvat: Metropolia ammattikorkeakoulu kuvapankki
Teollisuus kaipaa kipeästi uusia osaajia pysyäkseen kilpailukykyisenä globaalien muutosten pyörteissä. Miten voidaan varmistaa, että tulevaisuuden osaajien taidot vastaavat teollisuuden alati muuttuviin tarpeisiin? Näitä kysymyksiä pohtii Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) teknologiayksikön johtaja Petri Lakka.
“Ammattikorkeakoulujen rooli on kriittinen, kun halutaan varmistaa osaavan työvoiman saatavuus teollisuudelle. Meillä Jamkissa on vahva yhteys yritysmaailmaan, mikä näkyy opiskelijoidemme korkeassa työllistymisasteessa.”
Jamkin teknologiayksikkö on yksi oppilaitoksen suurimmista yksiköistä, ja sen toiminta painottuu paitsi koulutukseen myös tuotekehitys- ja tutkimushankkeisiin, joita toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
Yritysyhteistyö onkin Lakan mukaan keskeinen tekijä opiskelijoiden urapoluilla. Harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikat sekä valmistumisen jälkeiset työsuhteet rakentuvat usein oppilaitoksen ja yritysten välisen pitkäjänteisen yhteistyön varaan.
“Meidän tulee kuitenkin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. On varmistettava, että tutkinto-ohjelmat vastaavat paitsi tämän päivän myös huomisen tarpeisiin. Strategisten kumppanuuksien syventäminen on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite,” hän painottaa.
Kansainvälisten osaajien osalta Lakka näkee paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Jamkin teknologiayksikön opiskelijoista 18 % tulee tällä hetkellä ulkomailta, ja heidän työllistymisensä suomalaisille työmarkkinoille ei aina ole sujuvaa.
“Kielitaito ja kulttuurierot ovat esteitä, mutta myös asenteilla on merkitystä. Yritysten tulisi nähdä monikulttuurisuus mahdollisuutena, joka tuo uusia näkökulmia ja parantaa kilpailukykyä.”
Teollisuuden muutosvauhti on huima, ja sen mukana koulutuksen tulee mukautua.
“Tekoäly ja kyberturvallisuus ovat aloja, joilla osaajapula on erityisen akuutti. Näiden alojen koulutusohjelmien vetovoima on kuitenkin kasvanut, mikä luo toivoa tulevaisuudelle. Automaatio- ja kunnossapitoalan koulutuksissa erityisesti elinkaaren hallinnan ja kestävän kehityksen näkökulmat herättävät kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa. On tärkeää tuoda esiin, kuinka näillä aloilla voi olla merkittävä rooli teollisuuden vihreässä siirtymässä ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä,” Lakka analysoi.
Jamk pyrkii myös vahvistamaan opiskelijoiden valmiuksia työelämän pehmeillä taidoilla, kuten tiimityöskentelyllä ja vuorovaikutuksella.
“Niitä tarvitaan kaikilla aloilla. Koronavuodet korostivat yksilötyöskentelyä, mutta nyt on aika palauttaa yhteisöllisyys osaksi arkea,” Lakka muistuttaa.
Lopuksi Lakka haluaa haastaa yritykset mukaan ratkaisemaan tulevaisuuden osaajapulaa:
“Oppilaitokset tarjoavat raamit, mutta yrityksillä on vastuu kehittää ja ottaa vastaan uusia osaajia. Mielestäni yhteistyön syventäminen ei ole vain vaihtoehto – se on välttämättömyys.”
NÄKÖKULMA:
“Sähkö- ja automaatiotekniikan opinnot ovat säilyttäneet Metropolia ammattikorkeakoulussa vetovoimansa, vaikka yleisesti insinööriopinnot saattavatkin näyttäytyä haastavina nuorille. Uudet englanninkieliset ohjelmat, kuten Smart Automation, tuovat lisää mahdollisuuksia ja houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita, mutta on tärkeää, että myös suomalaiset nuoret löytävät nämä koulutukset. Kansainvälisen osaamisen houkuttelun lisäksi haasteena on varmistaa, että ulkomaiset opiskelijat jäävät valmistumisen jälkeen Suomeen.
Yritysyhteistyö on ratkaisevassa asemassa opiskelijoiden urapoluilla. Opiskelijamme tekevät useita harjoittelujaksoja ja osallistuvat yritysprojekteihin, joissa he pääsevät soveltamaan oppimaansa käytännössä. Yritykset voivat myös vaikuttaa koulutusten sisältöihin neuvottelukuntien kautta. Saamme usein viestiä yrityksiltä, että trendeistä huolimatta hyvät perusvalmiudet ja kyky oppia uutta ovat työelämän näkökulmasta tärkeimpiä ominaisuuksia, kun vasta valmistunut nuori astuu työelämään. Teknologiat kehittyvät ja tarpeet muuttuvat, mutta uteliaisuus ja oppimishalu ovat perusvalmiuksia, jotka kantavat pitkälle.”
Raisa Kallio
tutkinto- ja tiimivastaava
sähkö- ja automaatiotekniikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
