Kunnossapito on pitkään kulkenut automaatiokehityksen perässä. Nyt kuilu on kaventumassa. Elomaticin teknisen laskennan asiantuntija Juha Pihlajamaa selvitti opinnäytetyössään, miten robotteja jo hyödynnetään kunnossapidossa, ja miksi Suomessa ollaan vielä varovaisia. Työ palkittiin Promaint-palkinnolla.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuva: Tiina Pihlajamaa
Kokemus kuuluu Juha Pihlajamaan tavassa puhua teollisuudesta ja teknologiasta. Vuonna 1997 koneautomaatioinsinööriksi valmistunut Pihlajamaa on tehnyt pitkän uran vaativien laskentatehtävien parissa. Elomaticilla hän on työskennellyt 20 vuotta, ja työnkuvaan on kuulunut muun muassa FEM-laskentaa teräsrakenteille, putkistoille, koneille ja laitteille eri teollisuudenaloilla. Työ on vienyt voimalaitoksista paperikoneisiin ja raskaaseen konepajateollisuuteen.
Silti syksyllä 2023 Pihlajamaa päätti palata opiskelijaksi. Hän aloitti robotiikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, vaikka työura oli vakiintunut ja arki täynnä. Päätöksen taustalla oli halu päivittää omaa osaamista ja pysyä teknologian kehityksessä mukana.
– Teknologia on mennyt valtavasti eteenpäin siitä, kun viimeksi opiskelin, Pihlajamaa sanoo.
Opiskelu sujui pääosin etänä työn ohessa. Illat ja vapaa-aika kuluivat opintojen parissa, ja kokonaisuus vei aikaa lähes kaksi vuotta. Pihlajamaan mukaan opiskelu tuntui tässä elämänvaiheessa jopa motivoivammalta kuin nuorempana.
– Työkokemus auttoi ymmärtämään asioita käytännön kautta.
Opinnäytetyössään Pihlajamaa tarkasteli robottien hyödyntämistä teollisessa kunnossapidossa. Lähtökohtana oli havainto, että tuotannossa automaatio on jo pitkälle vietyä, mutta kunnossapidossa moni työ tehdään yhä käsin.
– Kysymys oli siitä, voisiko kunnossapidossa päästä samanlaiseen automaatioasteeseen kuin tuotannossa, hän kiteyttää.
Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta, sähköisestä kyselytutkimuksesta sekä kahdesta asiantuntijahaastattelusta. Kyselyyn saatiin 12 vastausta Promaintin, Suomen Automaatioseuran ja Suomen Robotiikkayhdistuksen kanavien kautta. Haastattelut tehtiin elintarvike- ja valmistavan teollisuuden edustajien kanssa, ja ne syvensivät tuloksia käytännön näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että robottien käyttö kunnossapidossa voi tuoda merkittäviä hyötyjä erityisesti tehokkuuden, kustannusten ja työturvallisuuden näkökulmasta. Robotit soveltuvat parhaiten yksinkertaisiin ja usein toistuviin tehtäviin sekä kohteisiin, joissa työympäristö on ihmiselle vaarallinen.
– Robotti voi mennä sinne, minne ihmistä ei haluta lähettää.
Pihlajamaa mainitsee esimerkkeinä säteilyn, myrkylliset kaasut, hapettomat tilat sekä äärimmäisen kuumat tai kylmät ympäristöt. Tällaisissa kohteissa robotti voi suorittaa tarkastuksia ja huoltotoimenpiteitä etäohjatusti tai itsenäisesti.
– Ihmisen ei tarvitse altistua riskeille, vaan toimintaa voidaan valvoa etänä, hän sanoo.
Samalla kunnossapidon henkilöstö vapautuu vaativampiin tehtäviin, joissa tarvitaan asiantuntemusta, harkintaa ja ongelmanratkaisua. Rutiinit voidaan automatisoida, mutta ihmisen rooli säilyy keskeisenä.
Yksi työn yllättävimmistä havainnoista liittyi lähdeaineistoon. Suomesta aiheesta löytyi vain vähän tutkimusta, mutta kansainvälistä materiaalia oli runsaasti.
Erityisesti Kiinassa ja Intiassa robotiikkaan panostetaan voimakkaasti. Näissä maissa on kehitetty esimerkiksi putkistojen tarkastus- ja huoltorobotteja, ja kunnossapitoa koskevaa tutkimusta tehdään laajasti.
– Se kertoo siitä, että maailmalla mennään tässä selvästi Suomea edellä, Pihlajamaa arvioi.
Hänen mukaansa robotiikan ja automaation käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, kun teknologia kehittyy ja kustannukset laskevat. Ihmisen rooli muuttuu, mutta ei katoa.
Opinnäytetyö palkittiin Promaint-palkinnolla, mikä tuntui Pihlajamaasta merkittävältä tunnustukselta.
– On hienoa huomata, että myös ammattikorkeakoulututkinnoilla on painoarvoa alan kehittämisessä, hän sanoo.
Opintojen suurin anti oli hänen mukaansa tutkimuksellinen ajattelutapa ja tiedonhakutaidot. Kyky rajata olennaista valtavasta tietomäärästä on taito, josta on hyötyä myös työelämässä.
– Oleellista on osata löytää oikea ja luotettava tieto.
Pihlajamaa kannustaakin kunnossapidon ammattilaisia ja yrityksiä tarkastelemaan omaa työtään avoimesti robotiikan näkökulmasta.
– Kannattaa miettiä, mitä tehdään usein ja voisiko sen tehdä toisin. Robotiikka ja tekoäly eivät ole tulevaisuuden visiota, vaan jo tätä päivää.
