Tampereen Ratikka on noussut nopeasti tamperelaisten suosikiksi. Vuonna 2024 raitiovaunuihin tehtiin 16,6 miljoonaa nousua, ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Menestyksen takana on paitsi allianssimalli myös huolellisesti suunniteltu kunnossapito, joka takaa raitiotiejärjestelmän luotettavuuden ympäri vuoden.
Kuvat: Mikko Vares/ Tampereen Raitiotie Oy
Tampereen Raitiotie Oy:n ratapäällikkö Antti Uotila istuu toimistossaan Hervannan varikolla ja katsoo ikkunasta raitiovaunuja, jotka liukuvat hiljaa sisään ja ulos hallista. Vuonna 2021 avattu raitiotiejärjestelmä on kasvanut alkuperäisestä 17 kilometristä nykyiseen 24 kilometriin. Sen 33 pysäkkiparia palvelee päivittäin noin 70 000 matkustajaa
“Ratikka on muuttanut Tampereen kaupunkikuvaa perusteellisesti. Se ei ole pelkkä liikenneväline, vaan kaupunkikehityksen moottori. Raitiotien varrelle on syntynyt uusia asuinalueita, ja koko kaupungin ilme on muuttunut. Raitiotie ja raitiovaunut ovat tulleet osaksi tamperelaisuutta”, Uotila kertoo.
Raitiotien vaikutus kaupunkirakenteeseen onkin ollut merkittävä. Raiteet yhdistävät Tampereen keskustan tehokkaasti Hervantaan, sairaalaan ja Santalahteen, ja tulevaisuudessa verkosto ulottuu aina Pirkkalaan ja Linnainmaalle saakka. Raitiotien myötä kaupunkisuunnittelu on tiivistynyt, ja joukkoliikennekatujen varteen on syntynyt uutta asumista ja palveluita.
“Meitä ilahduttaa, että 89 prosenttia tamperelaisista suhtautuu Ratikkaan positiivisesti. Ratikka on muuttanut liikkumistottumuksia ja tehnyt joukkoliikenteestä houkuttelevampaa”, Uotila sanoo.
Järjestelmän menestys näkyy liikennevälineen käyttöluvuissa. Vuonna 2024 Ratikkaan tehtiin 16,6 miljoonaa nousua, mikä on huomattavasti enemmän kuin alkuperäisissä ennusteissa arvioitiin. Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla 4,6/5. Tällä hetkellä käytössä on 28 raitiovaunua, ja lisää on tilattu. Korkean kysynnän vuoksi vaunujen pituutta kasvatetaan 37 metristä 47 metriin. Uotila kertoo, että prototyyppiä pidennetystä vaunusta odotetaan Tampereelle vuoden 2026 aikana.
Allianssimalli mullistaa toiminnan. Tampereen raitiotie poikkeaa organisaatiomalliltaan perinteisistä tavoista toteuttaa infrastruktuurin rakentamista ja kunnossapitoa, sillä käytössä on allianssimalli, jossa tilaaja ja urakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation jaettujen riskien ja hyötyjen periaatteella.
“Tampereen Raitiotie Oy on tilaajaorganisaatio, jossa työskentelee reilut parikymmentä työntekijää. Meidän tehtävämme on hankkia palvelut, johtaa projekteja ja vastata infrastruktuurin kunnossapidosta, brändin hallinnasta, viestinnästä ja rahoituksesta. Käytännössä kaikki operatiivinen työ on ulkoistettu palveluntarjoajille”, Uotila selventää.
”Allianssimallissa tilaaja ja urakoitsijat muodostavat yhteisen organisaation jaettujen riskien ja hyötyjen periaatteella.”
Tampereen ratikkaperheessä toimii tällä hetkellä kolme allianssia. Ratikan liikennöinnistä ja liikenteenohjauksesta vastaa Liikennöintiallianssi, jonka muodostavat tilaajina Tampereen seudun joukkoliikenneviranomainen Nysse ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajana VR-Yhtymä. Uusien rataosien suunnittelun ja rakentamisen hoitaa Pirkkala-Linnainmaa allianssi. Lisäksi ratainfrastruktuuria kunnossapitää Kunnossapitoallianssi. Raitiovaunujen kunnossapito on hoidettu perinteisellä palvelusopimuksella Škoda Transtechin kanssa.
“Allianssimalli tarkoittaa käytännössä sitä, että emme ole perinteisessä tilaaja-toimittaja-suhteessa. Teemme yhteisiä päätöksiä ja kehitämme toimintamalleja yhdessä. Tämä on erityisen arvokasta uudessa raitiotiessä, josta Suomessa ei ole vielä paljon kokemusta”, Uotila selventää.
Allianssimalli on osoittautunut toimivaksi. Nyt käytössä olevan raitiotielinjaston suunnittelun ja rakentamisen 2015-2025 toteuttaneen Raitiotieallianssin rakentamistyöt valmistuivat aikataulussa ja budjetti alittui merkittävästi. Malli mahdollistaa joustavan ja tehokkaan toiminnan, jossa kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.
“Allianssimalli on mahdollistanut nopean oppimisen ja toimintamallien kehittämisen. Se on erityisen tärkeää, sillä voimme näin mukautua ja kehittää toimintatapojamme yhdessä”, Uotila korostaa.
”Allianssi mahdollistaa nopean oppimisen ja toimintamallien kehittämisen.”
Tampereen Ratikan kokonaistyövoima on yli 600 henkilöä, joista noin 400 työskentelee uusien rataosien suunnittelussa ja rakentamisessa, 25 kiskokaluston kunnossapidossa, yli 30 infrastruktuurin kunnossapidossa ja loput liikennöinnissä ja hallinnossa. Tämä tekee Tampereen Ratikasta myös merkittävän työllistäjän.
Järjestelmän toimivuuden takana on monipuolinen kunnossapitotyö, joka ulottuu kiskoista sähköjärjestelmiin ja raitiovaunujen huollosta lumenauraukseen. Hervannan varikolla työskentelee päivittäin kymmeniä ammattilaisia, jotka huolehtivat sekä raitiovaunujen että infrastruktuurin kunnosta.
Uotila kertoo, että Tampereen Ratikan kunnossapitoallianssi vastaa kiskojen, sähköjärjestelmien, sähköasemien, raitiovaunupysäkkien, siivouksen, graffitien poiston, lumenaurauksesta ja hätätilanteista, kuten suistuneista vaunuista tai rataa tukkivista ajoneuvoista. Päivystys toimii ympäri vuorokauden. Kunnossapitoallianssin sopimus kestää vuoden 2030 alkuun asti, samaan aikaan päättyvän Raitiotieallianssin takuuajan kanssa. Sen jälkeen kunnossapito kilpailutetaan uudelleen. Kunnossapitoallianssin palveluntuottajaosapuolista NRC Group Finland tuo rautatieosaamista, kun taas YIT Road vastaa yleisestä infrastruktuurista ja katukunnossapidosta.
Varikolla tehdään raitiovaunujen päivittäistä ja määräaikaista huoltoa. Jokainen vaunu käy säännöllisesti läpi perusteellisen tarkastuksen, jossa tarkistetaan jarrujen, pyörien, ovien ja turvallisuusjärjestelmien kunto. Škoda Transtechin huoltotiimi vastaa vaunujen teknisestä kunnossapidosta.
Vuodenajat haastavat kunnossapitoa. Suomen sääolosuhteet asettavat Uotilan mukaan tiettyjä haasteita raitiotien kunnossapidolle. Talvella lumi ja jää vaativat jatkuvaa huomiota, kesällä puolestaan kasvillisuus vaatii hoitoa.
“Meillä on 24/7 päivystys, joka reagoi nopeasti häiriötilanteisiin. Jos vaunu suistuu kiskoilta tai auto jää jumiin radalle, kunnossapitotiimi on paikalla nopeasti”, Uotila kertoo.
Kunnossapitotyössä hyödynnetään modernia teknologiaa. Raitiovaunut on varustettu diagnoosijärjestelmillä, jotka seuraavat vaunujen kuntoa reaaliajassa. Infrastruktuurin kuntoa seurataan säännöllisillä mittauksilla ja tarkastuksilla.
”Raitiovaunuissa on diagnoosijärjestelmä, jotka seuraavat vaunujen kuntoa reaaliajassa.”
Eurooppalaisen raideleveyden valinta on sekin tuonut omat erityispiirteet kunnossapitoon. Koska järjestelmä poikkeaa raideleveydeltään muusta Suomesta, erikoisajoneuvoja ei voi lainata muualta.
“Tästä syystä omistamme osan kunnossapitokalustosta itse, koska sitä ei ole saatavilla muualta Suomesta. Tämä oli tiedossa jo suunnitteluvaiheessa, mutta eurooppalaisten standardien valinta oli perusteltua tulevaisuuden kannalta”, Uotila sanoo.
Kulttuuri ja ympäristö mukana. Raitiotien vaikutus ulottuu Tampereella pelkkää liikennettä laajemmalle, sillä se on muuttanut Tampereen kaupunkikuvaa ja identiteettiä. Raitiovaunut ovat tulleet osaksi kaupungin imagoa, ja niitä on hyödynnetty myös kulttuurisesti taideohjelman kautta.
“Meillä on ollut tähän mennessä 65 taiteilijaa mukana Ratikan taideohjelmassa, ja 86 valmista taideteosta koristaa pysäkkejä ja vaunuja. Näin raitiotie nivoutuu osaksi Tampereen kaupunkikulttuuria”, Uotila kertoo.
Ympäristövaikutuksetkin ovat olleet myönteisiä. Raitiotie on siirtänyt matkustajia yksityisautoilusta joukkoliikenteeseen, mikä vähentää päästöjä ja ruuhkia. Kunnossapidossa seurataan tarkasti ympäristömittareita, kuten kemikaalien käyttöä ja vedenkulutusta.
Rahoitus ja tulevaisuus. Taloudellisesti järjestelmä toimii tasapainoisesti. Uotila kertoo, että Tampereen Raitiotie Oy ei saa lipputuloja suoraan, sillä Nysse kerää lipputulot ja maksaa raitiotieyhtiölle kiskokaluston ja infrastruktuurin käytöstä ja VR:lle liikennöinnistä. Raitiotieyhtiö vastaa rahoituksesta lainojen ja valtionavustusten avulla ja maksaa ne takaisin kuntien ja Nyssen maksuilla. Yhtiön tase on noin 400 miljoonaa euroa, ja yhtiön budjetti vuonna 2025 on 37,1 miljoonaa euroa. Suurimmat kuluerät ovat huolto ja kunnossapito (34 %), poistot (31 %) ja rahoituskulut (19 %).
Seuraava suuri laajennus on yhteensä 13,6 kilometrin mittainen Pirkkala-Linnainmaa-raitiotie, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 357,52 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vaiheen toteutus käynnistyi loppuvuodesta 2024 ja 7,1 km mittaiset rataosuudet valmistuvat vuonna 2028. Valtio tukee hankkeen ensimmäistä vaihetta 30 prosentin osuudella. Toisen vaiheen toteutus edellyttää valtiontuen varmistumista. Pirkkala-Linnainmaa-laajennus toteutetaan myös allianssimallilla, jossa mukana ovat samat palveluntuottajat kuin alkuperäisessä Raitiotieallianssissa: NRC Group Finland, AFRY Finland, Sweco Finland ja YIT Infra. Lisäksi Pirkkalan kunta on mukana tilaajana Tampereen kaupungin ja Tampereen Raitiotie Oy:n rinnalla.
Tulevaisuudessa raitiotietä on suunniteltu laajennettavan Ylöjärvelle ja Kangasalalle saakka. Seudullisen yleissuunnitelman mukaan koko verkosto voisi lopulta olla kymmeniä kilometrejä pitkä, mikä tekisi siitä yhden Euroopan merkittävimmistä raitiotieverkoista.
“Raitiotie on kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikennehanke. Se mahdollistaa uusia asuinalueita ja muuttaa koko seudun rakennetta. Allianssimalli on osoittautunut joustavaksi ja sopivaksi tälle uudelle raitiotielle”, Uotila summaa.
Tampereen Ratikka on osoitus siitä, kuinka hyvin suunniteltu ja toteutettu joukkoliikennejärjestelmä on muuttanut kaupunkikuvaa ja toimii esimerkkinä muille kaupungeille, jotka suunnittelevat omia raitiotiehankkeita. Kun järjestelmä jatkaa laajentumistaan, Tampereen malli saattaa vahvistaa asemaansa yhtenä Euroopan menestyneimmistä raitiotiehankkeista.
Eurooppalainen raideleveys kiinnostaa myös Natoa
Tampereen Ratikan eurooppalainen 1435 millimetrin raideleveys on Suomessa ainutlaatuinen, mutta se saattaa yleistyä tulevaisuudessa. Nato on nimittäin rankannut Rail Nordica -hankkeen Euroopan kiireellisimmäksi raideleveysmuutoshankkeeksi.
Hankkeessa Oulun ja Rovaniemen yhteyksien rinnalle rakennettaisiin eurooppalaista standardileveyttä vastaava rinnakkaisraide. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan 1,5 miljardin euron hanke edistäisi sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta.
“Se on Naton ja EU-komission ykköseksi rankkaama kiireellisin kohde Euroopassa”, Ranne kommentoi Iltasanomille.
Suomen perinteinen 1524 millimetrin raideleveys poikkeaa Euroopan standardista, mikä vaikeuttaa kaluston liikkuvuutta maiden välillä. Tampereen Ratikka on ensimmäinen Suomessa, joka käyttää eurooppalaista raideleveyttä.
