Kun yli kolme vuosikymmentä IT-alalla työskennellyt asiantuntija päättää vaihtaa alaa yli kuusikymppisenä, kyse ei ole hetken mielijohteesta. Jari Kivinen näkee automaatioalassa mahdollisuuksia, joihin moni nuorempikaan ei vielä osaa tarttua. Hän uskoo, että asenne ratkaisee enemmän kuin syntymävuosi.
Uranvaihto ei ollut Jari Kiviselle pakoreitti, vaan tietoinen valinta. Pitkän IT-uran jälkeen hän halusi työn, jossa näkee konkreettisesti, mitä tekee, ja ymmärtää kokonaisuuden alusta loppuun. Taustalla oli myös muutos, johon moni kokenut asiantuntija on viime vuosina joutunut sopeutumaan.
– Kun Stora Ensolta irtisanottiin keväällä 2024 iso joukko väkeä, päätin aika nopeasti, että jäänkö odottamaan vai lähdenkö tekemään jotain uutta. En halunnut jäädä paikalleni, kertoo Jari Kivinen.
Kivinen ehti työskennellä IT-alalla vuodesta 1989 lähtien. Vuosien varrella hän toimi asiantuntijana, projektitehtävissä, esihenkilönä ja teknisenä arkkitehtina. Kokemusta kertyi muun muassa datakeskuksista, tietoliikenneverkoista, palvelinympäristöistä ja kriittisestä infrasta – usein ympäristöissä, joissa sähkö, automaatio ja IT kietoutuvat toisiinsa.
– Olen nähnyt hyvin läheltä, miten tuotantoympäristöt oikeasti toimivat. Jalostamot, paperitehtaat ja teollisuuslaitokset eivät pyöri ilman sähköä ja automaatiota.
Asenne ohjasi uuden äärelle. Kivinen aloitti sähkö- ja automaatioalan opinnot sähkö- ja automaatioasentajan tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa Careeriassa. Opiskelu alkoi määrätietoisesti, ja tavoitteena on valmistua kevättalvella.
– On ollut yllättävän mukavaa olla taas opiskelija. Aikuisopiskelijoiden ryhmässä tekeminen on tehokasta ja tavoitteellista. Kaikilla on selkeä syy olla paikalla.
Opinnot perustuvat näyttöihin, joissa osaaminen osoitetaan käytännön tekemisen kautta. Kivinen pitää mallia toimivana ja reiluna.
– Ei riitä, että tietää teoriassa. Työ tehdään, mitataan, dokumentoidaan ja hyväksytään. Siinä oppii väistämättä.
Motivaatio automaatioalaa kohtaan kumpuaa ennen kaikkea tulevaisuudesta. Kivinen näkee alan merkityksen kasvavan energiatehokkuuden, uusiutuvan energian, älykkäiden rakennusten ja teollisuuden murroksen myötä.
– Sähköä ja automaatiota tarvitaan yhä enemmän. Ilman niitä mikään ei toimi. Se tekee alasta pitkäjänteisesti turvallisen.
Häntä kiinnostavat erityisesti rakennusautomaatio, tietoliikenneverkot ja älykkäät järjestelmät, joissa yhdistyvät sähkö, automaatio ja data.
– Kun puhutaan älytoimistoista, AV-tekniikasta tai rakennusten energianhallinnasta, ollaan alueella, jossa aiempi IT-taustani on selkeä etu.
Kivinen haluaa tehdä ensin käytännön työtä, mutta ei sulje pois työnjohto- tai asiantuntijatehtäviä myöhemmässä vaiheessa. Nyt fokus on kuitenkin käytännön hands on -tekemisessä.
– Olen viettänyt aiemman urani aikana riittävästi aikaa palavereissa. Nyt haluan tehdä työtä, jolla on suora yhteys lopputulokseen.
Työmahdollisuuksiin Kivinen suhtautuu realistisesti mutta luottavaisesti. Hän tunnistaa ikään liittyvät ennakkoluulot, mutta ei anna niiden määritellä omaa tekemistään.
– En usko siihen, että töitä ei olisi. Töitä on niille, jotka ovat valmiita oppimaan ja tekemään.
Hänen mukaansa opiskelu on jo itsessään arvokasta, vaikka työllistyminen veisi aikaa.
– Opiskelu pitää pään kunnossa ja antaa tunteen siitä, että suunta on eteenpäin. Se on tärkeää, varsinkin tällaisessa elämänvaiheessa.
Alanvaihto on yhä useammalle realistinen vaihtoehto
Alanvaihto on suomalaisessa työelämässä yleistyvä ilmiö. Baronan Työelämätutkimuksen 2026 mukaan 39 prosenttia työelämässä olevista uskoo vaihtavansa toimialaa vielä työuransa aikana. Viimeisen vuoden aikana toimialaa on vaihtanut 7 prosenttia vastaajista, ja heistä selvä enemmistö on ollut ratkaisuunsa tyytyväinen.
Tutkimuksessa toimialan vaihtoa harkitsevilta kysyttiin myös, mille alalle he uskovat siirtyvänsä. Vastauksissa korostuvat kaupan ala, teollisuus ja muu valmistava ala sekä IT & telecom. Nämä alat kuuluvat useimmin mainittuihin kohteisiin niiden joukossa, jotka pohtivat siirtymistä uudelle toimialalle.
Alanvaihdon taustalla vaikuttavat tutkimuksen mukaan ennen kaikkea palkka, oma jaksaminen ja motivaatio, mutta myös työn merkityksellisyys ja urakehitysmahdollisuudet. Iän myötä työn merkityksellisyyden rooli korostuu entisestään suhteessa taloudellisiin tekijöihin.
Tutkimus osoittaa myös, että alanvaihto liittyy usein osaamisen kehittämiseen. Lähes puolet työelämässä olevista harkitsee lisäkouluttautumista tai uuden osaamisen hankkimista, ja työelämässä oppiminen koetaan laajasti innostavana eikä kuormittavana.
Baronan Työelämätutkimus piirtää kuvaa työurista, jotka eivät enää etene suoraviivaisesti yhdellä toimialalla. Alanvaihto näyttäytyy yhä useammin tietoisena ratkaisuna, jossa punnitaan omaa jaksamista, motivaatiota, työn sisältöä ja koko työuran suuntaa.
Lähde: Barona Työelämätutkimus 2026
