Taloyhtiöissä on käynnissä julkisivuremonttien buumi – ja hyvä niin, sillä julkisivusaneerauksen yhteydessä tehtävä lisälämmöneristäminen on tehokas keino parantaa rakennuskantamme energiatehokkuutta. Rakentamisen vaateiden kiristyessä tarvitaan myös eri asiantuntijatahojen yhteistyötä ja uusia innovaatioita. Oululaisen kerrostalon julkisivusaneerauksessa on käytetty StoVentro X -rankajärjestelmää ja PAROC Cortex One -tuulensuojaeristettä hyvin kokemuksin.
Rakennuksiin ja rakentamiseen kohdistuu paineita, sillä nykyinen rakennuskantamme tuottaa 76 % hiilidioksidipäästöistä. Samalla rakennuskannan korjausvelka kasvaa kasvamistaan. Pelkästään asuinrakennusten keskimääräiset korjauskustannukset olisivat VTT:n arvion mukaan 9,4 miljardia euroa vuosina 2016-2025.
Julkisivutuotteiden ja -järjestelmien kehittäjänä tunnetun Sto Finexter Oy:n maajohtaja Pekka Rajaniemi allekirjoittaa edellä esitetyt luvut.
– Suomessa on valtava rakennuskanta, jonka energiatehokkuus ei vastaa nykyisiä vaatimuksia. Energiankäytön tehostaminen asuntokannassa korjausrakentamisella on yhtälössä merkittävässä roolissa ja keino auttaa Suomea saavuttamaan CO2-päästötavoitteet. Helppo tapa parantaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on tehdä lisälämmöneristys julkisivuremontin yhteydessä.
Taloyhtiöissä julkisivusaneerausten buumi
Rakennuskannan korjausvaje ei ole VTT:n arvion mukaan viime vuosina pienentynyt, mutta taloyhtiöt kantavat nyt kortensa kekoon saneerausbuumilla, joka kohdistuu eritoten julkisivuihin ja kattoihin. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan 20 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä kertoo käynnistävänsä katto- tai julkisivuremontin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa noin 17 600 taloyhtiötä ympäri Suomen.
– Meidänkin kohteistamme 2/3 on saneerauskohteita. Niistä yksi on Oulussa vuonna 1968 rakennettu 9-kerroksinen kerrostalo, jossa käytetään uutta innovaatiota StoVentro X -rankajärjestelmää tuulettuvassa StoVentec R levyrappausjärjestelmässämme, Rajaniemi kertoo.
Yhdessä tekemällä syntyy uutta
Mistä järjestelmässä on kyse?
– StoVentro X on uudenlainen julkisivun rankajärjestelmä, joka yhdessä PAROC Cortex One -eristeen kanssa muodostaa energiatehokkaan, tuulitiiviin ja palamattoman julkisivujärjestelmän. Meillä on ollut tarve luoda monipuolinen, mutta yksinkertainen järjestelmä, joka soveltuu eristeiden kanssa käytettäväksi siten, että rakenteeseen syntyy mahdollisimman pienet lämpöhävikit. PAROC-kivivilla on eristeenä energiatehokas, palamaton ja kosteusturvallinen, joten se sopii kokemuksemme mukaan erinomaisesti tuulettuvien julkisivujen eristeeksi, Rajaniemi selventää.
– Sto:n suunnittelupöydällä syntynyt järjestelmä on hyvä esimerkki siitä, miten rakentamisen laatu ja uudet innovaatiot kehittyvät järjestelmien eikä pelkästään yksittäisten komponenttien ansiosta. Siksi suunnittelua ja rakentamista on hyvä tehdä eri asiantuntijatahojen yhteistyönä, Parocin avainasiakaspäällikkö Jussi Juurela lisää.
Rajaniemi kertoo, että järjestelmän kehitysvaiheessa Sto teki koeasennuksia Parocin eristeillä.
– Todettuamme, että järjestelmän komponentit toimivat erinomaisesti yhteen, teimme laskelmat, joiden avulla todensimme järjestelmän U-arvot ja energiatehokkuuden. Huolellinen rakentaminen on meille avainasia, joten edellytämme myös yhteistyökumppaneilta sitoutumista korkeaan rakentamisen laatuun. Siksi Paroc on luonnollinen yhteistyökumppani meille – aivan kuten Constikin, joka toimii urakoitsijana Oulun kohteessa.
Ei kylmäsiltoja
Selvennetään vielä, mikä tekee kyseisestä rankajärjestelmästä erityisen.
– Täysin uutena innovaationa järjestelmästä löytyy eristeen läpi asennettava, ruostumattomasta teräksestä valmistettu seinäkiinnike kemiallisella ankkurilla, joka minimoi seinäkiinnikkeistä aiheutuvan kylmäsiltavaikutuksen. Rankajärjestelmä lävistää eristeen pisteittäin, jolloin siihen syntyy mahdollisimman pieni läpimeno ja lämpöhukka. Ruostumaton teräs rakenteessa johtaa nimittäin lämpöä heikommin eristeen läpi. Kyseessä on markkinoiden ainut järjestelmä, jonka voi asentaa kemiallisella ankkurilla eristeen läpi, Antti Mursu Sto:n teknisestä myynnistä kertoo.
Yllätykset kuuluvat korjausrakentamiseen
Käytännön kokemusta ylipäätään korjausrakentamisesta ja Oulun kohteesta valottaa Constin työnjohtaja Eetu Marjakangas.
– Vaikka lähtötilanne selvitetään kuinka perusteellisesti, ei yllätyksiltä voi välttyä. Ja mitä syvemmälle korjausrakentamiskohteen rakenteisiin pureudutaan, sitä enemmän yllätyksiä tulee vastaan. Tyypillisesti sellaisia ovat heikkokuntoiset tai alkuperäisistä suunnitelmista poiketen toteutetut rakenteet. Oulun kohteessa sellaisia olivat asbestipitoiset maalit, jotka jouduttiin poistamaan sekä parvekkeiden taustaseinät, joita ei oltu ankkuroitu rakenteisiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan.
Oulun kohde on 9-kerroksinen vuonna 1968 rakennettu kerrostalo, jonka julkisivut on rakennettu betonisandwich- ja Siporex-elementeistä.
– Kohteessa on tehty massiivisia purkutöitä eli julkisivusaneerauksen yhteydessä purettiin kaikki lämmöneristeet sekä betoniulkokuoret, ja asennettiin uudet Parocin eristeet ja tuulensuojalevyt. Uudella rakenneratkaisulla kohteen eristevahvuutta ja energiataloutta onkin kohennettu merkittävästi: julkisivun eristevahvuus kasvoi 80 mm:stä 210 mm:n.
Laadukas, aikaa kestävä lopputulos
Marjakankaalla on myös hyvää ensi käden kokemusta tuulettuvasta levyrappausjärjestelmästä.
– Se on riskitön rakenne rapatuille pinnoille, sillä kyseessä on tuulettuva järjestelmä, jossa ilma pääsee kiertämään ja rakenne tuulettumaan.
Marjakangas selventää myös, mitä rakenteen kemiallinen ankkuri tarkoittaa.
– Betoniseen seinärunkoon porataan reikä, johon laitetaan ankkurointimassaa ja siihen ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiinniketanko. Kyseessä on todella vahva kiinnike, jota ei ole saatu vetokokeissa murtumaan. Toki tankojen asentaminen edellyttää tarkkuutta, jotta ne saadaan samaan linjaan ja syvyyteen, sileän ja suoran seinäpinnan aikaansaamiseksi. Asentajat eivät ole kuitenkaan purnanneet. He ovat todenneet, että tekisivät mielellään enemmänkin vastaavanlaisia asennuksia.
Referenssitarina on julkaistu Paroc Owens Corning -verkkosivuilla.
