Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on saavuttanut poikkeuksellisen hyviä turvallisuustuloksia systemaattisella työllä. TRIF-luku 6,9 on selvästi teollisuuden keskiarvoa parempi. Kunnossapidolla on ollut keskeinen rooli tehtaan turvallisuuskulttuurin rakentamisessa.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuvat: Valmet Automotive, Vesa Ryömä
Uudenkaupungin maisemissa kohoaa Suomen ainoa henkilöautotehdas, jossa yli tuhat työntekijää valmistaa autoja maailman johtaville automerkeille. Valmet Automotiven tehdas on toiminut yli 55 vuoden ajan sopimusvalmistajana Saabille, Porschelle, Mercedes-Benzille ja muille Premium-merkeille. Kun teollisuuden TRIF-keskiarvo vuonna 2023 oli 23,5 ja ajoneuvotuotannossa peräti 42,6, Valmet Automotiven lukema vuodelta 2024 on vain 6,9. TRIF-luku (Total Recordable Injury Frequency) mittaa kaikkien tilastoitavien tapaturmien taajuutta miljoonaa työtuntia kohti.
Käännekohta tapahtui 2017-2018, kun henkilöstömäärän kasvu kiihtyi erityisen nopeaksi. Työntekijöiden määrä oli kasvanut jo vuodesta 2013 alkaen noin tuhannesta yli neljään tuhanteen, ja erityisen voimakasta kasvu oli vuosina 2016-2021. Tämän seurauksena TRIF-luku oli hälyttävät 36,6, ja arki jatkuvaa akuuttien asioiden käsittelyä.
“Meillä oli yhtäkkiä valtavasti uusia ihmisiä, jotka eivät tunteneet tehdasta eivätkä sen toimintakulttuuria. Turvallisuuskulttuuri oli rakennettava käytännössä alusta alkaen”, kertoo työturvallisuuspäällikkö Minna Lindell.
Käänne parempaan käynnistyi johdon sitoutumisesta. Tehtaan johto aloitti muun muassa viikoittaiset turvallisuuskävelyt, joissa he kiersivät tehdasta yhdessä työntekijöiden kanssa. Samalla otettiin käyttöön turvallisuushavaintojärjestelmä.
”Turvallisuuskävelyt ovat konkreettinen ja näkyvä tapa sitoutumisen osoittamiseen arjen tasolla. Läsnäolo työpaikalla, havainnointi ja vuoropuhelu henkilöstön kanssa tekevät työturvallisuustyöstä näkyvää ja johdettua käytännössä. Turvallisuuskävelyt tukevat avointa keskustelukulttuuria, madaltavat kynnystä turvallisuushavaintojen esiin tuomiseen. Siten työturvallisuus konkretisoituu jatkuvana kehittämisenä – ei vain sanoina, vaan tekoina”, Lindell painottaa.
Kunnossapidon rooli tunnistettiin heti alkuvaiheessa keskeiseksi. Tehtaan kunnossapidon johtaja Hannu Porasmaa korostaa, että kunnossapito oli mukana kaikissa turvallisuusprosesseissa alusta alkaen.
“Kunnossapito on taho, joka tuntee koneet ja laitteet parhaiten. Meillä on vastuu siitä, että laitteet toimivat turvallisesti, mutta myös siitä, että oma työmme on turvallista”, Porasmaa toteaa.
Kunnossapitotiimin erityisasema näkyy käytännössä monin tavoin. He kiertävät paikoissa, joissa muut eivät käy, ja näkevät asioita, joita muut eivät näe. Ennakoiva lähestymistapa on tiimin vahvuus – säännölliset huollot ja tarkastukset ehkäisevät vaaratilanteita ennen kuin niitä ehtii syntyä.
“Olemme tehtaan silmät ja korvat. Näemme pienetkin poikkeamat normaalista toiminnasta ja osaamme tunnistaa riskejä etukäteen”, kuvailee kunnossapidon työnjohtaja Pasi Luotonen.
Arjen turvallisuus näkyy jokaisessa työpäivässä. Ennen jokaista työtä käydään läpi riskianalyysi, ja lukitus-merkintä-testaus-prosessi (LOTO) on tiukasti käytössä. Tämä asenne on syntynyt vuosien työllä.
“Meillä ei ole niin kovaa kiirettä, että tinkisimme turvallisuudesta. Jos jokin ei tunnu turvalliselta, työ keskeytetään ja tilannetta arvioidaan uudelleen”, Luotonen lisää.
Systemaattinen lähestymistapa näkyy kaikessa toiminnassa. Valmet Automotive palkitsee kuukausittain viisi parasta turvallisuushavaintoa, ja kun tehdas saavutti merkittävän 500 tapaturmatonta päivää, sitä juhlittiin koko henkilöstön voimin. Kunnossapidon henkilöstö on erityisen aktiivinen turvallisuushavaintojen tekemisessä. Aktiivisuutta lisää myös se, että turvallisuushavaintoja voi tehdä helposti älypuhelimella. QR-koodit eri puolilla tehdasta helpottavat raportointia.
“Meillä on sellainen kulttuuri, että jos näet jotain epäilyttävää, siitä kerrotaan heti. Ei jäädä miettimään, kerrotaanko vai ei”, kunnossapidon sähköasentaja Matti Kuusisto toteaa.
“Positiivinen palaute ja palkitseminen motivoivat ihmisiä. Kun turvallisuustyöstä saa kiitosta ja näkee konkreettisia tuloksia, se kannustaa jatkamaan samalla linjalla”, Lindell lisää.
Jatkuvaa koulutusta. Uudet kunnossapidon työntekijät käyvät läpi vuoden mittaisen perehdytyksen kokeneen työntekijän valvonnassa. Säännölliset turvallisuuskoulutukset, ensiapukurssit ja erityistyölupakorttien uusiminen pitävät osaamisen ajan tasalla.
“Meillä ei ole kiire päästää ketään yksin töihin. Turvallisuus on tärkeämpää kuin nopeus”, Porasmaa painottaa.
Mittaaminen ohjaa kehitystä. TRIF-luvun lisäksi tehtaalla seurataan turvallisuushavaintojen määrää (tavoite 600 per miljoona työtuntia), Safety Moment -keskusteluja (tavoite 300 per miljoona työtuntia) ja WOC-kierroksia (Walk Observe Communicate, tavoite 80 per miljoona työtunita). Jokainen tapaturma analysoidaan perusteellisesti tiimeissä.
“Käytössä on selkeät mittarit, joiden avulla seuraamme turvallisuuden kehittymistä. Pelkkä TRIF-luku ei kerro kaikkea, vaan tarvitsemme myös ennakoivia mittareita”, korostaa Porasmaa.
Kunnossapidon henkilöstön mielestä yhteistyö eri osastojen välillä toimii nyt hyvin. Kunnossapito, tuotanto, työturvallisuus ja johto työskentelevät tiiviisti yhdessä. Viikoittaiset turvallisuuspalaverit varmistavat tiedonkulun, ja kunnossapidon näkökulma otetaan huomioon jo uusien koneiden ja laitteiden hankintojen suunnitteluvaiheessa.
“Olemme kaikki samaa tiimiä, ja turvallisuus on yhteinen asia”, kertoo kokoonpano-osaston vt. kunnossapitopäällikkö Karoliina Veistilä.
NOSTO: ”Olemme kaikki samaa tiimiä, ja turvallisuus on yhteinen asia.”
Alkuaikojen muutosvastarintakin on väistynyt. Turvallisuustoimenpiteet, jotka aiemmin herättivät kritiikkiä, ovat nyt luontainen osa arkea.
“Alkuun tuli mutinaa, kun suojalasit piti laittaa päähän. Nyt se on automaattista ja osa työkulttuuria”, kertoo kunnossapidon työntekijä Sami Anttalainen.
Teknologia tukee turvallisuustyötä. Tehtaalla on käytössä moderneja turvallisuusjärjestelmiä, jotka valvovat koneiden toimintaa ja hälyttävät poikkeavista tilanteista. Kunnossapitojärjestelmä auttaa suunnittelemaan huoltotöitä turvallisesti.
“Teknologia on toki hyvä apuväline, mutta turvallisuuskulttuuri syntyy ihmisten asenteista ja toiminnasta. Koneet eivät tee turvallisuutta, vaan ihmiset”, Lindell muistuttaa.
”Turvallisuuskulttuuri syntyy ihmisten asenteista ja toiminnasta.”
Tulevaisuuden haasteita tuo automaation lisääntyminen. Robottien ja ihmisten yhteistyö vaatii erityistä huomiota turvallisuussuunnittelussa.
“Robotit eivät väsy eivätkä tee virheitä samalla tavoin kuin ihmiset, mutta ihmisten pitää aina suunnitella ja ennakoida toimintansa robottien kanssa työskenneltäessä. Meidän on opittava työskentelemään niiden kanssa turvallisesti”, kunnossapidon automaatioasentaja Tuomas Lindström pohtii.
Valmet Automotive jatkaa turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Vuoden 2025 TRIF-tavoite on 7,0, ja lopullisena tavoitteena on nolla tapaturmaa. Digitalisaatio ja tekoäly tuovat uusia mahdollisuuksia – ennakoiva analytiikka voi auttaa tunnistamaan riskejä entistä aikaisemmin.
Oppeja muille teollisuuden toimijoille on useita. Johdon sitoutuminen on ehdoton edellytys, koko henkilöstön osallistaminen luo positiivisen kierteen, ja kunnossapidon erityisosaaminen on tunnistettava täysimääräisesti.
“Tärkein vinkki on se, että turvallisuus ei saa olla erillinen asia, vaan se on rakennettava sisään kaikkeen tekemiseen. Jokainen palaveri alkaa meillä turvallisuusasioista”, Lindell vinkkaa.
Pasi Luotonen tiivistää: “Turvallisuus antaa hyvät raamit ja selkänojan päivittäiseen työhön. Kun tietää, että kaikki on kunnossa, on huomattavasti helpompi keskittyä varsinaiseen työhön.”
VALMET AUTOMOTIVE UUSIKAUPUNKI
Suomen ainoa henkilöautotehdas
Yli 55 vuoden kokemus autoteollisuudesta
Sopimusvalmistaja Saabille, Porschelle, Mercedes-Benzille ja muille Premium-merkeille
Henkilöstö: yli 1000 työntekijää
Hiilineutraali omissa toiminnoissaan vuodesta 2022
Turvallisuus lukuina:
TRIF 2024: 6,9 (teollisuuden keskiarvo 23,5, ajoneuvotuotannon 42,6)
TRIF-tavoite 2025: 7,0
Ennätys: 550 tapaturmatonta päivää
Turvallisuustyön mittarit:
Turvallisuushavainnot: tavoite 600 per miljoona työtuntia
Safety Moment -keskustelut: tavoite 300 per miljoona työtuntia
WOC-kierrokset: tavoite 80 per miljoona työtuntia
Kuukausittain palkitaan 5 parasta turvallisuushavaintoa
Kunnossapito:
Noin 100 henkilöä
Uudet kunnossapidon työntekijät käyvät läpi vuoden mittaisen perehdytyksen kokeneen työntekijän valvonnassa. Säännölliset turvallisuuskoulutukset, ensiapukurssit ja erityistyölupakorttien uusiminen pitävät osaamisen ajan tasalla.
24/7 toiminta, vähintään kaksi henkilöä aina paikalla
Erityiskoulutukset: sähköturvallisuus, kemikaalit, ATEX-työt, hätätilannevalmiuden ylläpito
