Seurasimme yhden työpäivän ajan päävoitelija Jukka-Pekka Falckin työtä Porvoon Kilpilahden Borealis petrokemian laitoksella. Voitelijan arki rakentuu rutiineista, ennakoinnista ja turvallisuudesta.
Teksti: Mia Heiskanen
Jukka-Pekka Falck työskentelee päävoitelijana Lubehousella, joka vastaa voiteluhuollosta Porvoon Kilpilahdessa Työ on pitkälti näkymätöntä, mutta sen vaikutukset näkyvät koko tuotannon toimivuudessa.
klo 7.00 – Päivä käyntiin aamupalaverissa
Työpäivä alkaa siten, että kunnossapidon väki kokoontuu aamupalaveriin. Paikalla on voitelijoita, kunnossapitoasentajia ja työnjohto. Keskustelu on vapaamuotoista, mutta sisältö painavaa: mitä töitä päivälle on tulossa ja mihin pitää varautua.
Jos jokin laite on menossa huoltoon, voitelijan rooli voi alkaa jo ennen kuin mekaaninen asentaja pääsee töihin. Öljyt saatetaan poistaa etukäteen, jotta huoltotyö voidaan tehdä turvallisesti ja hallitusti.
– Aamulla käydään läpi se, mitä päivä tuo tullessaan. Joskus jo tässä vaiheessa tiedetään, että suunnitelmat voivat vielä muuttua.
klo 7.30 – Työluvat ja yön poikkeamat
Aamupalaverin jälkeen seuraava pysähdys on valvomorakennuksessa prosessialueen kupeessa. Työluvat haetaan sieltä joka päivä. Samalla keskustellaan tuotannon henkilökunnan kanssa yön aikana mahdollisesti sattuneista poikkeamista.
Öljypinta on saattanut laskea pumpussa tai kompressorissa, tai rasvavoideltu laite on alkanut menettää voitelukalvoa. Kaikki havainnot kirjataan ylös, ja kiireellisiin asioihin tartutaan heti.
– Jos poikkeama havaitaan ajoissa, se on usein pieni asia. Mutta jos se jää huomaamatta, seuraukset voivat olla isoja.
klo 8.00 – Päivän työt hahmottuvat
Työpisteellä Falck avaa toiminnanohjausjärjestelmän ja ajaa ulos päivän määräaikaistyölistat. Tehtävät on ajastettu laitekohtaisesti kunnossapidon suunnittelijoiden toimesta. Karttapalvelusta tarkistetaan, missä kohteet sijaitsevat.
Kilpilahden tehdasalue on laaja, useiden hehtaarien kokonaisuus. Liikkuminen tapahtuu jalan, pyörällä tai autolla – prosessialueille autoa ei voi viedä. Laitoksella työskentelee kaksi Lubehousen voitelijaa, jotka jakavat alueet ja tukevat toisiaan päivittäin.
– Joskus on sellaisia töitä, joita ei voi yksinkertaisesti tehdä yksin.
klo 8.30 – Kierros prosessialueella
Kenttätyö alkaa määräaikaistöillä: rasvauksilla, öljylisäyksillä ja ennakkohuolloilla. Samalla Falck tekee tarkastuskierrosta, joka kattaa satoja pyöriviä laitteita.
Öljytasot, suotimet ja laitteiden yleinen toiminta tarkistetaan silmämääräisesti ja kuuntelemalla. Kierros tehdään aina samassa järjestyksessä.
– Tämä on rutiinia, mutta rutiini on tässä työssä nimenomaan vahvuus.
klo 11.00 – Lounastauko
Yhdentoista aikaan on lounaan vuoro. Aamupäivä on usein fyysisesti aktiivinen, ja tauko rytmittää päivää.
klo 12.00 – Kehitystyötä kentällä
Iltapäivällä tarkastuskierrokset jatkuvat. Samalla kirjataan ylös kehityskohteita: voitelun parantamista, turvallisuutta ja laitteiden käytettävyyttä koskevia havaintoja.
Jos rasvanippa sijaitsee hankalassa paikassa, ratkaisuna voi olla nipan siirtäminen tai tason rakentaminen. Kehitysideat käsitellään viikoittain voitelijoiden palaverissa ja Borealiksen asiakkuudesta vastaava Veikka Viitala vie niitä eteenpäin asiakkaan suuntaan.
– Kentällä näkee parhaiten, mikä toimii ja mikä ei. Voitelijat ovat tavallaan laitoksen silmät ja korvat, Viitala toteaa.
klo 13.30 – Öljyanalyysit ja suodatus
Iltapäivään kuuluu öljyanalyysien läpikäynti. Jos puhtaustaso on heikentynyt, kohteeseen asennetaan sivuvirtasuodatin. Öljyn puhdistumista seurataan kenttälaboratoriossa mikroskoopilla ja gravimetrisillä analyyseillä.
– Likainen öljy ei aina tarkoita, että se pitää vaihtaa. Usein se voidaan huoltaa.
klo 14.30 – Öljyvarastot ja esisuodatus
Falck huolehtii myös siitä, että esisuodatusasemalla on riittävästi kaikkia tarvittavia öljylaatuja. Käytössä on noin 14 erilaista öljyä.
Yksi sääntö on ehdoton: tynnyriöljyä ei koskaan lisätä suoraan laitteeseen, koska se ei usein vastaa asiakkaalle laitekohtaisesti määriteltyä puhtaustasoa.
– Tästä ei tingitä missään tilanteessa.
klo 15.30 – Kirjaukset ja huominen mielessä
Kaikki työt, havainnot ja öljylisäykset kirjataan. ATEX-alueilla huomiot kirjataan manuaalisesti ja siirretään myöhemmin sähköiseen järjestelmään.
Päivän päätteeksi suunnitellaan seuraava päivä. Ennakoimattomat tilanteet voivat silti muuttaa kaiken.
*****************************************************
Voiteluasentajaksi ei opiskella, siihen kasvetaan
Voiteluasentajan työ ei noudata suoraviivaista koulutuspolkua. Jukka-Pekka Falckin oma ura alkoi kesätöistä, kun hän pääsi paikkaamaan kokeneempaa voitelijaa. Siitä kasvoi ammatti ja lopulta vastuullinen asiantuntijarooli, jossa hän on viihtynyt vuosikymmeniä.
– Tämä on ala, jossa oppii vain tekemällä. Varsinaista tutkintoa tähän työhön ei ole, joten kentällä opitaan, mitä työ oikeasti tarkoittaa.
Falckin esihenkilö Veikka Viitala kertoo, että voitelijan työ vaatii kokemusta teollisuuden kunnossapidosta, voiteluhuollon tehtävistä ja öljyhuollon analytiikasta. Lisäksi voitelija toimii tiiviissä rajapinnassa mekaanisen kunnossapidon kanssa: öljyjä poistetaan ennen huoltoja ja laitteiden kuntoa havainnoidaan jatkuvasti.
Falck kuvaa omaa työtään usein näkymättömäksi. Kun kaikki toimii, harva pysähtyy miettimään, miksi laite käy tasaisesti päivästä toiseen.
– Tämä on varjossa tapahtuvaa työtä. Ei kukaan huomaa, jos kaikki on kunnossa. Mutta jos voitelu laiminlyödään, se kyllä näkyy ja kuuluu heti.
Falckin mukaan voitelijan työssä vastuu konkretisoituu nopeasti. Yksi huomaamatta jäänyt poikkeama voi johtaa laakerivaurioon, ylikuumenemiseen tai tuotantokatkoon. Siksi työssä korostuvat tarkkuus, rutiinit ja kyky hahmottaa kokonaisuuksia.
– Öljy on laitteiden elämän eliksiiri. Sen tehtävä ei ole vain voidella, vaan myös jäähdyttää ja kuljettaa epäpuhtaudet pois. Kun öljy on kunnossa, laite pysyy kunnossa.
Työn palkitsevuus ei Falckin mukaan tule näkyvyydestä vaan siitä, että tuotanto pysyy käynnissä ja ongelmilta vältytään. Usein palaute tulee vasta jälkikäteen tai puhelinsoittoina entisiltä työkavereilta, jotka kysyvät neuvoa.
– Tuntuu hyvältä, kun tietää, että oma osaaminen auttaa muita vielä vuosienkin päästä.
***********************************************************************
Öljyn puhtaus ratkaisee käyttövarmuuden
Teollisuudessa elää yhä sitkeä käsitys, että uusi öljy on puhdasta öljyä. Lubehousen käyttövarmuusasiantuntija Timo Iivosen mukaan tämä ajatus on yksi kunnossapidon yleisimmistä harhaluuloista.
– Uusi tynnyriöljy ei usein ole sellaisenaan käyttökelpoista nykyaikaisiin laitteisiin. Kansainväliset puhtausstandardit eivät täyty suoraan tynnyristä otetulla öljyllä.
Kilpilahdessa tämä on ymmärretty ja konkreettisesti koettu. Kaikki öljy siis kulkee Lubehousen esisuodatusaseman kautta ennen kuin se päätyy laitteisiin. Öljyjen esisuodatuksessa tavoitellaan vähintään 17/15/12 ISO:4406 laatustandardi tasoa. Tätä seurataan pistotarkastuksin, mutta kokemus on osoittanut, että öljyn kierrättäminen 3 mikronin hienosuodattimen läpi noin 20 kertaa varmistaa, että lopputuote vastaa asetettuja laatumäärityksiä.
– Kun välykset pienenevät, puhtauden merkitys kasvaa. Likainen öljy tarkoittaa ennenaikaista kulumista, laitevaurioita ja riskiä tuotannon jatkuvuudelle. Käänteisesti kun öljy pidetään puhtaana ja käyttökelpoisena pidempään, vähentää se uusien öljyjen hankintakustannuksia ja jätettä. Puhtaan öljyn vaikutukset ulottuvat myös voideltavien komponenttien huolto- ja kunnossapitotarpeisiin. Näin tuotanto pyörii ilman turhia katkoja ja mahdollistaa jopa 80 % säästöt pitkän aikavälin kustannuksissa.
Esisuodatusasema ei ole vain tekninen ratkaisu vaan osa ajattelutapaa. Värikoodatut öljyt, hanat ja kannut varmistavat, että oikea voiteluaine menee oikeaan kohteeseen puhtaana ja laadukkaana.
–Ideana on, ettei virheitä voi tehdä vahingossakaan.
Nykyään myös raportointi ja digitaaliset järjestelmät ovat keskeinen osa työtä. Havainnot kirjataan järjestelmiin, jotta tieto ei jää vain tekijän päähän.
– Hiljainen tieto on arvokasta, mutta jos se ei siirry eteenpäin, se katoaa.
******************************************************************
RCL tuo voiteluun rakenteen ja suunnan
Voiteluhuolto mielletään usein yksittäisiksi toimenpiteiksi: kohteille suoritetaan aistinvarainen tarkastelu, jonka yhteydessä lisätään öljyä tai rasvaa ja jatketaan matkaa. Asiantuntija Veikka Viitalan mukaan tämä ajattelu ei riitä nykyaikaisessa teollisuudessa. – tarkka ja dokumentoitu seuranta auttaa ymmärtämään todellisen tarpeen ja ennakoimaan tulevaa.
– RCL eli Reliability Centered Lubrication perustuu siihen, että voitelu nähdään osana laitteen koko elinkaarta.
RCL on ennakoivan kunnossapidon strategia, jossa voiteluaineiden puhtautta, kuntoa ja käyttöikää seurataan systemaattisesti. Tavoitteena on maksimoida käyttövarmuus ja minimoida yllättävät seisokit.
Iivosen mukaan RCL-ajattelussa tärkeintä on voitelukulttuurin muutos: siirtyminen reaktiivisesta korjaamisesta tietoon, ymmärrykseen ja dataan perustuvaan ennakointiin. Samalla korostuu yksittäisen voitelijan työn merkitys ja arvostus osana tuotannon toimintavarmuutta, sillä ennakoiva voiteluhuolto pienentää laiterikkojen todennäköisyyttä ja öljystä johtuvia vaaratilanteita, parantaa työturvallisuutta ja työergonomiaa sekä lisää työmotivaatiota, kun arki on sujuvampaa ja häiriöt vähenevät.
– Kun voitelu tehdään oikein, se ei ole kuluerä, vaan investointi luotettavuuteen.
