Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja Kari Pudas näkee jatkuvan rakentamisen välttämättömyytenä kasvavassa pääkaupungissa. Satavuotias infrastruktuuri, nopea kasvu ja liikenteen muutos muodostavat kimurantin haasteiden yhdistelmän.
Helsingin katukuvaa hallitsee tälläkin hetkellä jatkuva rakentaminen. Mannerheimintie, Hämeentie, Mechelininkatu, Länsisatama – lista näyttää loputtomalta. Tekninen johtaja Kari Pudas ei kuitenkaan näe tilanteessa mitään poikkeuksellista.
“Helsinki on peruskorjauksen tarpeessa. Katujen alla on alueittain toista sataa vuotta vanhaa kaupunkitekniikkaa”, hän toteaa.
Tilannetta monimutkaistaa Helsingin nopea kasvu. Kaupunkiin muuttaa yli kymmenen tuhatta uutta asukasta vuosittain, mikä asettaa infrastruktuurille kovia vaatimuksia.
Kasvu ja peruskorjaukset yhtä aikaa
Pudaksen mukaan Helsinki on muutostilassa usealla rintamalla. Kaupunkiliikenteen ja kaupunkitilan käytön tarpeiden muutokset aiheuttavat sen, että peruskorjaustöiden yhteydessä myös katutasoa muutetaan.
“Samassa yhteydessä, kun teemme pinnan alaisia infrastruktuurin verkkojen peruskorjaustöitä, parannamme myös joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita”, hän selventää.
Kaupunki tiivistyy, mikä tuo omat haasteensa korjaustöiden tekemiseen. Liikennejärjestelyt ruuhkauttavat katuja, ja asukkaat turhautuvat jatkuvaan häiriöön. Helsinki on valinnut työskentelyn liikenteen seassa sen sijaan.
“Toinen vaihtoehto olisi sulkea katuja kokonaan, jolloin työmaiden läpivienti olisi nopeampaa. Se toisi kuitenkin vielä suuremmat haasteet liikenteelle”, Pudas pohtii.
Yllätyksiä sadan vuoden takaa
Vanhan infrastruktuurin kanssa työskentely tuo mukanaan yllätyksiä, sillä Helsingin kaupungilla ei ole tarkkaa kuvaa kaikista pinnan alla olevista rakenteista. Se edellyttää suunnittelun joustavuutta.
“Kun pinnan alla oleva tekniikka osoittautuu erilaiseksi kuin odotettiin, täytyy pystyä reagoimaan. Samoin työ- ja aikataulusuunnittelu edellyttävät joustavuutta”, Pudas kertoo.
Konkreettisia esimerkkejä löytyy. “Mannerheimintien työmaalla jotkin kiinteistöt olivat ilman vettä jonkin aikaa, koska siellä oli vesijohto, jota ei ollut merkitty piirustuksiin.”
Sata vuotta sitten ei ollut ajatusta siitä, että infrastruktuuria uusittaisiin kiireellisessä aikataulussa tiiviissä kaupunkiympäristössä. Myöskään elämäntavan muutos ei ollut ennakoitavissa.
“Tuolloin ei osattu ajatella, että elämänmuoto muuttuisi sellaiseksi, että emme pysty olemaan hetkeäkään ilman vettä tai sähköä”, Pudas toteaa.
Investoinnit ovat moninkertaistuneet
Rakentamisen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kun Pudas aloitti Helsingin kaupungin palveluksessa reilut kymmenen vuotta sitten, investoinnit olivat noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt summa on lähes puoli miljardia euroa.
“Työmaiden määrä on Helsingissä todella lisääntynyt”, hän vahvistaa.
Seuraavaksi näköpiirissä on uusien alueiden rakentaminen, erityisesti Malmin lentokentän alue. Samalla jatkuu kunnianhimoinen pyöräverkoston kehittäminen ja mahdollinen raitiotien laajentaminen Jätkäsaareen.
Priorisointi vaatii pitkäjänteisyyttä
Hankkeiden priorisointi on monimutkainen prosessi, jossa kaupungin kasvu ja tiivistyminen määrittävät aikatauluja. Katuremonttien aikataulutuksessa tehdään yhteistyötä HSY:n kanssa, jotta vesihuoltoverkosto pysyy kunnossa.
“Vesihuollon saneerausohjelma on vuosikymmeniä kestävä aikataulu. Koordinoimme töitä siten, että esimerkiksi pyöräväyliä valmistuu keskustaan vähitellen”, Pudas kertoo.
Digitaalisempi tulevaisuus
Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun ja infrastruktuurin hallintaan. Helsingin kaupunki tähtää tietomallipohjaisiin prosesseihin 2030-luvun alussa. Kaupungilla on jo digitaalinen kaksosmalli, joka sisältää 3D-kaupunkimallin ja yhteyden tekniseen tietoon rakennuksista ja infrastruktuurista.
“Rakennamme kaupunkimallimme päälle palveluita. Tarjoamme myös avointa dataa, mikä tarkoittaa, että 3D-kaupunkimalli on kaikkien käytettävissä”, Pudas kertoo.
Tekoälyn osalta Helsingin kaupunki on vielä kokeiluvaiheessa. Tietoturvakysymykset ja riskienhallinta korostuvat niin paljon, että merkittäviä saavutuksia on vaikea saada lyhyessä ajassa aikaan. Pudaksen mielestä pienet kokeilut ovat järkevämpiä kuin suuret hyppäykset. Digitalisaatio voisi hänen mukaansa parantaa esimerkiksi asukasviestintää, sillä oikean tiedon perille saaminen on yksi kaupungin tämän hetkisistä haasteista.
Koordinaation haasteet
Yksi suurimmista haasteista puolestaan infrastruktuurihankkeiden hallinnassa on eri toimijoiden koordinointi, sillä vain noin 15 prosenttia liikennettä haittaavista työmaista on kaupungin omia. Suurin osa on muiden infrastruktuuriverkostojen omistajien tai kiinteistöjen töitä.
“Kunnossapitolain mukaan kaupungilla ei ole käytännössä koordinointimahdollisuutta eikä kunnollista ohjausmahdollisuutta. Helsinki on esittänyt ympäristöministeriölle kunnossapitolain muutosta, jotta kaupungille tulisi koordinointimahdollisuus. Monissa muissa maailman kaupungeissa tällainen ohjausmahdollisuus on olemassa.”
Kasvava kaupunki globaalissa kilpailussa
Pudas näkee Helsingin tulevaisuuden valoisana, vaikka haasteet ovatkin osin merkittäviä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tasapainoillaan kasvuinvestointien ja peruskorjausten välillä.
“Olemme mukana globaalissa kaupunkien välisessä kilpailussa työpaikoista, osaajista ja investoinneista. Helsingillä on mielestäni kuitenkin erinomaiset edellytykset menestyä tässä kilpailussa.”
Kaupunkien merkitys korostuu ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemisessa. Rakentamiseen liittyy 40 prosenttia maailman voimavarojen ja energiankulutuksesta.
“Vaikuttaminen edellyttää läsnäoloa siellä, missä suurimmat mahdollisuudet ovat. Helsinki on juuri tällaisessa”, Pudas summaa.
Jatkuva rakentaminen ei siis ole Helsingissä väliaikainen ilmiö, vaan kasvavan ja kehittyvän kaupungin uusi normaali.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuvat: Jari Kostiainen
