Teollisuusoppilaitokset katosivat, mutta osaamisen tarve ei. SSAB:n Raahen tehdas kouluttaa uusia kunnossapidon osaajia tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa – oppisopimukset ja sisäinen koulutus takaavat, että mutteria osataan kiristää myös tulevaisuudessa.
Rautaruukin perinteinen teollisuusoppilaitos toimi Raahessa yli 50 vuoden ajan. Vaikka se on historiaa, tarve osaamisen kehittämiselle on yhä ajankohtaista. ”Käytännössä oppisopimus on meille tärkeä väylä uuden työvoiman saamiseen ja käytännön kouluttamiseen, kertoo SSAB:n Maintenance Director Jarmo Valtokari.
“Teollisuusoppilaitosten roolin on korvannut työpaikoilla tapahtuva koulutus. Se toimii hyvin, kun yhteistyö oppilaitosten kanssa on saumatonta.”
Oppisopimus tuo tehtaan sisälle uusia osaajia, joilla on takataskussa teknisen alan perustutkinto takataskussa. He suorittavat ammattitutkintoja– kuten koneasennuksen, sähkö- ja automaatioalan tai kylmäasennuksen tutkintoja – työn ohessa ja kasvavat samalla osaksi tehdasyhteisöä.
”Oppisopimuskoulutukset on suunniteltu niin, että näyttötutkinnot suoritetaan oikeissa työtehtävissä. Jokaisella opiskelijalla on työpaikkaohjaaja, joka vastaa perehdytyksestä ja osaamisen kehittymisestä”, kertoo HRD Partner Ulla Lunki.
Koulutusputki kohtaa eläkepoistuman. SSAB:n Raahen tehdas työllistää lähes 600 kunnossapidon työntekijää. Väkeä vaihtuu osin eläköitymisten vuoksi, kun tehtaan alkuvaiheissa aloittaneiden eläköityminen jatkuu edelleen.
”Eläköitymisen suurin buumi on jo laantunut, mutta oppisopimus on meille strateginen väline sukupolvenvaihdoksen hallintaan. Kun tiedämme, että joku jää eläkkeelle lähivuosina, voimme kouluttaa seuraajan hyvissä ajoin. Näin varmistetaan, että osaaminen ei katoa”, Valtokari toteaa.
“Oppisopimus on meille turvallinen tapa siirtää osaaminen sukupolvelta toiselle.”
Keskimääräinen työura tehtaalla on 18 vuotta, mutta monilla se jatkuu jopa yli neljän vuosikymmenen.
Käytännön osaaminen edelleen kultaakin kalliimpaa. Vaikka digitalisaatio ja automaatio etenevät, arki kunnossapidon työtehtävissä on edelleen hyvin konkreettista.
”Ei perusosaamisen tarve ole katoamassa. Hitsaus, asennus, voitelu, hydrauliikka – näitä taitoja tarvitaan tänään ja huomennakin. Tekoäly ei vielä väännä mutteria”, Valtokari sanoo.
“Vaikka teknologia kehittyy, mutteria pitää edelleen vääntää.”
Digitalisaatio ja uusi tuotantoteknologia, kuten automaattiset nosturit, robotiikka ja data-analytiikka, tulevat toki lisäämään osaamisvaatimuksia. SSAB valmistelee jo uutta fossiilivapaata tehdastuotantoa, joka tuo mukanaan uusia rooleja ja koulutustarpeita.
”Viestimme jatkuvasti tulevista osaamistarpeista oppilaitoksiin. He ovat mielestäni reagoineet hyvin ja kehittävät koulutustarjontaansa meidän tarpeisiin”, Lunki kertoo.
Osaaminen ajan tasalla sisäisellä koulutuksella. SSAB järjestää vuosittain kymmeniä sisäisiä täsmäkoulutuksia – lyhyitä, usein päivän parin mittaisia koulutuksia, joiden sisällöt nousevat arjen tarpeista.
”Hydrauliikka ja voiteluhuolto ovat nyt tapetilla, koska niissä osaamista on kadonnut eläköitymisten myötä. Myös sähköalan lakisääteiset koulutukset pyörivät säännöllisesti”, Valtokari kertoo.
Turvallisuuskoulutukset koskevat koko 2500 hengen tehdasta. Kaikki käyvät läpi perehdytyksen yhteydessä turvallisuuspaketin, ja koulutukset uusitaan tavallisesti kolmen vuoden välein.
”Suunnittelemme koulutukset puolen vuoden sykleissä vuosikellon mukaan. Henkilöstön ja työnjohdon toiveet otetaan huomioon”, Lunki lisää.
Vetovoimaa löytyy, mutta haasteitakin riittää. SSAB:n tehtaan avoimet työpaikat ovat vetäneet hyvin hakijoita, mutta kaikilla aloilla ei ole helppoa.
”Sähkö- ja automaatioalan osaajista on ollut pulaa, samoin kylmäkoneasentajista. Työntekijät tulevat meille pääosin Raahen ja lähiseudun alueelta, mikä selittynee osin tehtaan sijainnilla. Kansainvälisiä osaajia on kunnossapidossa toistaiseksi vähän, minkä vuoksi perehdytys- ja turvallisuusohjeistukset ovat pääosin vain suomeksi. Laajemman työnantajavetovoiman lisäämiseksi kieli on kenties asia, johon meidän on syytä kiinnittää tulevaisuudessa hieman enemmän huomiota”, Valtokari pohtii.
___________________________________________________________________
Osaamistehdas nimeltä Konecranes
Konecranes ei jätä koulutusta muiden varaan. Yhtiöllä on oma sisäinen instituuttinsa, joka kouluttaa huoltohenkilöstöä käytännönläheisesti, tehokkaasti ja digitaalisesti.
Konecranesilla kunnossapidon koulutus ei nojaa ulkopuolisiin – se rakennetaan talon sisällä Konecranes Instituutissa. Koulutuksia vetävät omat kouluttajat ja asiantuntijat, ja koulutustilat on varusteltu simulaattoreilla, digitaalisilla oppimisympäristöillä ja jopa VR-laseilla.
”Jokainen uusi asentaja käy noin 200 tuntia kunnossapito- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutamme lisäksi kokeneita työntekijöitä jatkuvasti lisä- ja kertauskoulutuksin”, kertoo Training Manager Oili Hallamaa.
Kattava koulutusohjelma alkaa perehdytyksestä ja jatkuu läpi työuran. Asentajille järjestetään kuukausittain kertaus- ja lisäkoulutuksia, ja paikalliset spesialistiasentajat koulutetaan syvemmin esimerkiksi automaatioon.
Digitalisaatio on muuttanut paitsi koulutustarpeita, myös menetelmiä. ”Etäkoulutus sopii teoriaosuuksiin, kuten turvallisuusasioihin, mutta käytännön harjoittelu tehdään edelleen käsin – laitteiden äärellä”, Hallamaa kertoo.
Koulutuksessa käytetään VR-laseja ja laitesimulaattoreita, joiden avulla voidaan harjoitella nostolaitteiden ja komponenttien käsittelyä turvallisesti. Lisäksi tekoälyä hyödynnetään vikatilanteiden tunnistamiseen ja tiedonhakuun.
Mentorointi hoidetaan Buddy-ohjelmalla, jossa kokeneemmat siirtävät hiljaista tietoa uusille työntekijöille. Ohjelma tukee myös turvallisuutta ja kulttuurin siirtymistä.
”Säännöllinen kunnossapitokoulutus pidentää laitteiden käyttöikää, vähentää seisokkeja ja parantaa turvallisuutta. Tavoitteemme on, että osaaminen ei jää vahingon varaan”, Hallamaa tiivistää.
Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten kanssa: opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikkoja ja Konecranes osallistuu tutkintokoulutuksiin oppisopimuksella. Tavoitteena on varmistaa, että koulutus vastaa työelämän todellisia tarpeita.
