Lakeuden Vincent van Goghina ja pohjoispohjalaisen sielunmaiseman kuvaajana tunnetun taitelija Vilho Lammen kuva saa uusia ulottuvuuksia Oulun taidemuseon näyttelyssä. Vilho Lammen taiteen voi löytää näyttelyssä myös lisätyn todellisuuden, äänimaailman ja teatteriesityksen kautta.
Oulun taidemuseon amanuenssi Tarja Kekäläinen kuvaa näyttelyä herkulliseksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa näyttelyvieraalle tuoreita näkökulmia Vilho Lammen taiteeseen. – Toivomme, että moderni ihminen saa näyttelyn kautta uuden kosketuspinnan Vilho Lammen monipuoliseen taiteeseen.
Lampi oli uudistumiskykyinen taiteilija, joka ehti lyhyen taiteilijauransa aikana kokeilla monia eri maalaustyylejä ja tekniikoita ronskista ekspressionismista uusasiallisuuteen ja herkkään pointillismiin. Vilho Lampi tunnetaan eritoten kotiseutunsa Limingan niitty- ja kylämaiseman kuvaajana. Latorivistöt, lakeudella kasvavat männyt ja raidat rytmittävät hänen teoksiaan. – Vanhan Limingan jokivarresta ja rantatiestä löytyy hänen taiteensa ydin. Siksi se onkin yksi näyttelyn keskeisistä teemoista. Näyttely-yleisö pääsee tutustumaan Vilho Lammen tuotantoon myös Asetelmat ja Pariisin aika -teemakokonaisuuksien kautta.
Näyttely keskittyy 1920 ja -30-lukujen helmiteoksiin ja esillä yli 80 teosta, joista 50 on Oulun taidemuseon kokoelmasta ja loput teoslainoja.
Tuulahdus Pariisista
Museo- ja tiedekeskus Luupissa, Oulun taidemuseossa on tutkittu Vilho Lampea ja hänen taiteellista tuotantoaan usean vuosikymmenen ajan. -Pitkäjänteisen kokoelmahankinta- ja tutkimustyön tuloksena voimme tuoda Lammen henkilökuvasta esiin uusia puolia esimerkiksi ystävyyssuhteiden kautta.
Näyttelyssä onkin esillä Karoliina Otavan perikunnan lahjoittama pahvinen kirjelaatikko, jonka hän sai Vilholta lahjaksi kiitoksena avusta Pariisin kuukausina. Se on esillä näyttelyvitriinissä yhdessä Karoliinan, tuolloin Saimi Törmäsenä tunnetun taiteilijan Pariisissa tekemien teosten kanssa.
Digiteknologia herättää teokset henkiin
Vilho Lammen teoksiin on tuotu uutta ulottuvuutta myös nykyteknologian ja yhteistyöhankkeiden kautta. – OAMK:n opiskelijat Tiina Wallin, Otso Ritonummi ja Saku Vääräniemi ovat luoneet keskeisistä teoksista muokattua todellisuutta hyödyntäviä animaatioita, jotka puhaltavat niihin uutta elämää. Kekäläinen paljastaa, että Mestaaja-teos muuntautuu animaatiossa Hugo Simberg-tyyliseksi kuolemankuvaksi ja Nukkuva tyttö -teoksen tyttö kömpii peiton alta maalaiskissan herättämänä.
Vanha Liminka-näyttelysaliin tuo puolestaan eloa äänimaailma matalana ambienssina. – Limingan rantatie ja kylänraitin pihapiirit olivat Lammen sielunmaisemaa, jonka innoittamana äänimaailmassa voi kuulla hevoskavioiden kopsetta, askeleita hiekkatiellä, eläinten ja luonnon ääniä. Äänimaailmakin on edellä mainittujen opiskelijoiden käsialaa.
Näyttelyn toteutuksessa on tehty yhteistyötä myös Oulun kulttuurilaitosten välillä. – Oulun kaupunginteatteri on käsikirjoittanut näyttelyyn Siltatanssit-nimisen näytelmän. Ohjaaja Anne Nimellin luotsaamassa esityksessä käydään dialogia Lammen maalausten kanssa ja niiden äärellä, syvennytään asetelmiin, tunnelmiin ja väreihin. Näyttelysali toimii näin ensimmäistä kertaa myös teatterinäytöksen estradina.
Pohjoispohjalaisuuden koskettava ydin
On siis monta hyvää syytä tutustua Oulun taidemuseon Vilho Lampi-näyttelyyn, mutta mitä se tarjoaa maalaustaiteen ystävälle? – Runsautta, ajattomuutta, taituruutta ja persoonallista otetta tyylisuunnasta riippumatta. Hänen sivellintekniikkansa on yhtäältä voimakasta ja jylhää, toisaalta herkkää ja pientä. Näyttelyssä pääsee sukeltamaan pohjoispohjalaisuuden ytimeen, joka taatusti koskettaa – olipa näyttelyvieras kotoisin mistä päin Suomea tahansa.
