Osaamisen kehittämisen tulisi olla liikunta- ja kulttuurietuun rinnastettava työsuhde-etu. Tätä mieltä ollaan Tradenomeissa, jossa ideoitu koulutusseteli siirtäisi elinikäisen oppimisen avaimet työelämässä entistä vahvemmin työntekijöiden käsiin. – Koulutusseteli kannustaa yksilöä kehittämään osaamistaan ja keventää työnantajan koulutuksiin liittyvää byrokratiaa, edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula toteaa.
Tradenomit ovat jo useamman vuoden ajanut ideaa koulutussetelin lisäämisestä työnantajan tarjoamaksi verovapaaksi henkilöstöeduksi liikunta- ja kulttuurisetelien rinnalle. – Työnantajat panostavat jo työntekijöidensä työhyvinvointiin tarjoamalla lounas-, liikunta- ja kulttuuriedun, joten miksei keinovalikoimaan voitaisi lisätä henkilöstön osaamisen omaehtoista kehittämistä? Kouluttautumisseteli tarkoittaisi käytännössä sitä, että työnantaja voisi tarjota luontoisetuna työntekijöilleen maks.1500 eurolla vuodessa kouluttautumisseteleitä, joiden avulla yksilö voisi itsenäisesti hankkia tarvitsemaansa koulutusta, koulutus- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Henna Hirvonen täsmentää.
Päätösvalta itsensä kehittämisestä työntekijälle
Tradenomit ovat havainneet, että työelämän koulutus on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen yllättävän työnantajavetoista. Verotus on vahva draiveri, sillä työnantaja voi järjestää työntekijöilleen koulutusta verovapaasti silloin, kun koulutus tapahtuu työnantajan intressissä. Työntekijöiden koulutuskokonaisuudet suunnitellaan myös usein henkilöstön osaamiskartoitusten pohjalta, jolloin ne eivät välttämättä tue yksilön tarpeita. – Kouluttautumisseteli olisi toteutuessaan työnantajalle vapaaehtoisesti tarjottava etu, joka ei poissulje sitä, etteikö työntekijöille voisi edelleen tarjota työnantajan intressissä olevaa koulutusta. Työntekijällä on mahdollisuus valita lounaspaikka lounasseteliä käyttäen, joten miksei samaa valinnan mahdollisuutta voisi ulottaa myös koulutukseen, Rantamaula kysyy.
Kaikki voittavat
Kouluttautumissetelin perimmäinen ajatus on se, että työntekijä voi sen avulla päättää itse, miten hän työnantajan tarjoaman edun käyttää. Sillä olisi Tradenomien näkemyksen mukaan monitahoiset, positiiviset vaikutukset. – Kun päätöksen koulutuksen suunnasta ja sisällöstä voi tehdä itse ilman dokumentointi- ja raportointivelvollisuutta työnantajalle, madaltaa se taatusti työntekijän kynnystä pitää yllä ja päivittää omaa osaamistaan. Uskomme vahvasti myös siihen, että se innostaisi jatkuvan oppimisen piiriin myös henkilöitä, joille kouluttautumisen kynnys on korkealla. On luonnollisesti myös työnantajan etu, että yhä useampi työntekijä saa kipinän uuden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Työnantajan arjessa kouluttautumisseteli keventäisi henkilöstön koulutuksiin liittyvää hallinnointia. Se on myös oiva keino rakentaa positiivista työnantajamielikuvaa, sitouttaa työntekijöitä sekä ylläpitää työkykyä myös koulutuksen keinoin, Rantamaula toteaa.
Kouluttautumisseteli auttaisi myös vahvistamaan yksilöiden muutosturvaa työelämän turbulenssissa, jossa korostetaan entistä vahvemmin uudistumiskykyä. – Kun osaaminen on ajan tasalla vaikkapa yllättävän työttömyyden kohdatessa, on huomattavasti paremmat edellytykset työllistyä uudelleen. Se heijastuu positiivisesti työttömyystilastoihin ja vähentää näin myös yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.
Koulutuksella lisää vipuvartta työelämään
Molempien vahva viesti onkin se, että koskaan ei ole liian myöhäistä kääntää lehteä ja oppia uutta. – Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa huikeat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen, ja totta kai toivomme, että kouluttautumisseteli avaisi entistä useammalle mahdollisuuden ottaa kaikki irti ympärillämme olevasta mahdollisuuksien kirjosta. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa voisi suorittaa laadukkaan tutkinnon tai omiin tarpeisiinsa avoimessa korkeakoulussa yksittäisiä kursseja, joista kertyneet opintopisteet auttavat sanoittamaan omaa osaamista vaikkapa palkkaneuvotteluissa. Yhtä lailla tällä mallilla voisi suorittaa vaikkapa tulityökortin tai hankkia muuta ammatillista osaamista. Itsensä kehittäminen pitää puolestaan yllä oppimaan oppimisen kykyä, jota me kaikki tarvitsemme työelämässä työtehtävästä, taustasta, kokemuksesta ja iästä riippumatta, Hirvonen toteaa lopuksi.
