Keravalla rakennetaan samaan aikaan uutta ja pidetään huolta vanhasta. Kaupunginjohtaja Kirsi Ronnun mukaan infran kehittäminen ei ole irrallinen tekninen kysymys, vaan tapa rakentaa kaupungin tulevaisuutta siten, että kasvu, kestävyys ja arjen toimivuus kulkevat samaan suuntaan niin, että kokonaisuus pysyy hallinnassa.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuva: Sami Siilin
Keravan kaupunki elää kiinnostavaa vaihetta. Se ei ole virallisesti osa pääkaupunkiseutua, mutta käytännössä se toimii sen jatkeena ja monen silmissä jopa osana sitä. Tämä näkyy erityisesti kansainvälisten toimijoiden tavassa hahmottaa kaupunkia.
– Kansainväliset yritykset kokevat meidät osaksi Helsinkiä. Heille sijaintimme on erittäin houkutteleva, Rontu kuvaa.
Sijainti pääradan, Lahden moottoritien ja lentoaseman läheisyydessä tekee kaupungista poikkeuksellisen kiinnostavan. Tämä on näkynyt viime vuosina kasvavana kiinnostuksena erityisesti logistiikan ja elintarviketeollisuuden toimijoiden suunnalta, mutta myös uudenlaisten investointien osalta. Ronnun mukaan kysyntää olisi jopa enemmän kuin kaupunki pystyy tällä hetkellä vastaanottamaan.
– Meillä on jo ollut tilanteita, joissa joudumme ohjaamaan yrityksiä naapurikuntiin, koska tontteja ei ole riittävästi, hän kertoo.
Tilan rajallisuus onkin Keravan kehittämisen ydinkysymyksiä. Rajallinen pinta-ala pakottaa tekemään valintoja: mitä alueita varataan asumiselle, mitä elinkeinoelämälle ja miten infra kestää muutoksen.
Samalla kaupungin koko tuo oman etunsa. Kerava on riittävän suuri toimiakseen itsenäisesti, mutta riittävän pieni ollakseen ketterä.
– Meillä asiat etenevät nopeasti, eikä kaupungin organisaatio sitä hidasta. Se on yksi meidän suurimmista vahvuuksistamme, Rontu sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sujuvaa kaavoitusta, nopeaa luvitusta ja sitä, että investointeihin liittyvät infraratkaisut voidaan kytkeä kokonaisuuteen jo varhaisessa vaiheessa. Yrityksille tämä näkyy ennakoitavuutena ja sujuvina prosesseina ja juuri tämä yhdistelmä houkuttelee kaupunkiin myös kansainvälisiä toimijoita.
Infra itsessään on Ronnun mukaan Keravalla hyvässä kunnossa. Tiivis kaupunkirakenne on mahdollistanut sen, että kunnossapitoa on voitu tehdä suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti. Samalla kaupunki on pystynyt kohdentamaan investointejaan hallitusti sinne, missä tarve on suurin.
– Kokonaisuutena meidän inframme on mielestäni hyvässä kunnossa, ja se on pitkälti seurausta siitä, että Keravan kaupunkirakenne on kompakti, Rontu toteaa.
Taustalla on kuitenkin jatkuva investointitarve. 1970-luvun verkostot ja sillat tulevat peruskorjausikään, ja niiden uudistaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja resursointia.
– Olemme lisänneet panostuksia korjausrakentamiseen, esimerkiksi vesihuollon linjasaneerauksiin ja siltoihin, Rontu kertoo.
Kokonaiskuvassa tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki investoi samanaikaisesti sekä uuteen kasvuun että olemassa olevan infran ylläpitoon. Tasapainon ylläpito määrittää pitkälti kehityksen suunnan.
Nyt kehittämisen painopiste on vahvasti keskustassa ja asemanseudussa. Täydennysrakentaminen, kävelykadun uudistaminen ja viheralueet muodostavat kokonaisuuden, jossa infran rooli on keskeinen. Tavoitteena ei ole vain rakentaa lisää, vaan luoda tulevaisuuden keskustaympäristö, jossa ihmiset haluavat olla ja viettää aikaa.
– Mielestäni keskustakehittämisen onnistumisen mittari on se, että luomme kaupunkiin keskustan, jossa ihmiset viihtyvät, kohtaavat ja käyttävät palveluita, Rontu sanoo.
Rontu kuvaa onnistumista omassa työssään nimenomaan arjen kautta. Se ei näy yksittäisinä hankkeina tai numeroina, vaan siinä, miltä kaupunki tuntuu ihmisille.
– Parhaimmillaan kaupunki toimii silloin, kun arki sujuu ja ihmiset kokevat sen omakseen, hän sanoo.
Keravan kaupunkikeskustan kehittämisessä korostuu ajatus elävästä kaupunkitilasta. Pelkkä kaupallinen tarjonta ei enää riitä, vaan rinnalle tarvitaan tapahtumia, kulttuuria ja oleskelua tukevia ratkaisuja.
– Haluamme, että keskustaan tullaan viettämään aikaa, ei vain hoitamaan asioita, Rontu kertoo.
Energia on Keravalla keskeinen osa infrakokonaisuutta. Kaupunki omistaa energiayhtiönsä lähes kokonaan, mikä näkyy tavassa, jolla investointeja ja yritysyhteistyötä tehdään.
– Kun yritys on kiinnostunut sijoittumisesta Keravalle, pystymme käsittelemään samassa pöydässä sekä kaupungin että energian kysymykset. Se on iso etu.
Energia ei ole vain tekninen palvelu, vaan myös kilpailutekijä. Keravalla on tehty tietoinen valinta pitää siirtohinnat alhaisina, mikä hyödyttää sekä yrityksiä että asukkaita.
– Emme ota energiayhtiöstä osinkoja, vaan käytämme varat esimerkiksi siirtohintojen pitämiseen kilpailukykyisinä.
Tämä kytkeytyy suoraan kaupungin vetovoimaan. Energian saatavuus, hinta ja ilmastoratkaisut ovat yhä useammin ratkaisevia tekijöitä investointipäätöksissä, ja Keravalla ne ovat osa samaa kokonaisuutta muun infran kanssa.
Luonto ja luontoarvot kulkevat vahvasti kehittämistoimenpiteiden rinnalla. Keravalla puhutaan sinivihreästä verkostosta tai kansainvälisemmin vihreästä infrastruktuurista – jossa vesistöt ja viheralueet muodostavat ekologisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeän kokonaisuuden. Keravan joki on tämän verkoston keskiössä ekologisena käytävänä ja kaupunkilaisten arjen ympäristönä.
– Keravanjoki on meille keskeinen osa sinivihreää verkostoa, ja sen arvo halutaan säilyttää kaikessa kehittämisessä, Rontu painottaa.
Tämä ajattelu konkretisoituu myös datakeskushankkeessa, joka on Keravalle mittaluokaltaan poikkeuksellinen. Hanke sijoittuu Lahden moottoritien varteen Keravanjoen läheisyyteen ja toimii osaltaan myös meluesteenä jokilaakson suuntaan.
Kaavoituksen osalta hanke on edennyt pitkälle: asemakaava on hyväksytty valtuustossa ilman äänestystä, mikä kertoo siitä, että kokonaisuutta on valmisteltu huolellisesti ja eri näkökulmat on pyritty sovittamaan yhteen.
Hanke ei ole syntynyt tyhjästä, vaan osana laajempaa strategiaa vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja monipuolistaa elinkeinorakennetta.
– Kyse on merkittävästä investoinnista, jolla on pitkäaikaisia talousvaikutuksia kaupungille. Tontinmyyntitulot ovat noin 11 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotuotot arviolta noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Rakentamisvaihe työllistää laajasti, ja käyttövaiheessa syntyy arviolta 100–200 työpaikkaa.
Datakeskus tuo mukanaan myös konkreettisia infratarpeita. Uusia katuja ja kunnallistekniikkaa rakennetaan, mutta Keravalla suuri osa kustannuksista jää poikkeuksellisesti toimijan vastuulle.
– Toimija vastaa merkittävästä osasta tarvittavaa kunnallistekniikkaa, Rontu toteaa.
Hankkeen sijoittuminen Keravanjoen läheisyyteen on herättänyt keskustelua myös kaupunkilaisten keskuudessa. Luontoarvot, maisema ja virkistyskäyttö ovat teemoja, jotka nousevat esiin, kun kaupunkia kehitetään. Ronnun mukaan huoli on ymmärrettävää.
– Kun hankkeet ovat mittavia, myös kysymykset ovat suuria. Se kuuluu asiaan, hän sanoo.
Keravalla nämä näkökulmat on pyritty ottamaan mukaan suunnitteluun alusta asti. Kaavoituksessa on huomioitu jokilaakson erityispiirteet, metsää on jätetty ja tilaa joen ekosysteemille säilytetty. Tavoitteena on, että rakentaminen ei syrjäytä luontoa, vaan asettuu osaksi sitä.
Datakeskus kytkee yhteen myös toisen ajankohtaisen teeman: energian. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkossa on esimerkki siitä, miten teollinen investointi voidaan liittää osaksi kaupunkien energiaratkaisuja, ja jopa laajempaa alueellista kokonaisuutta.
– Hukkalämpöä voidaan hyödyntää paitsi Keravalla myös laajemmin.
Kokonaisuutena Kerava rakentaa tulevaisuuttaan useasta suunnasta yhtä aikaa. Keskustaa kehitetään, infraa korjataan ja uusia investointeja houkutellaan samalla, kun pidetään kiinni kaupungin mittakaavasta ja luonteesta.
– Vahvuutemme on siinä, että pystymme yhdistämään elinvoiman, kestävyyden ja arjen toimivuuden, Rontu tiivistää.
Pienen kaupungin etu ei ole pelkästään ketteryys, vaan myös kyky nähdä kokonaisuus. Keravalla tämä näkyy siinä, että infraa ei kehitetä irrallaan muusta, vaan osana arkea paikkana, jossa kasvu tuntuu hallitulta ja tulevaisuus rakentuu pala kerrallaan.
