Kuopio selvittää ensimmäisten joukossa Suomessa pienydinvoiman käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Taustalla on Kuopion Energia oy:n tarve korvata ikääntyvä voimalaitos ja löytää ratkaisu, joka kestää tulevaisuuden energiatarpeet.
Kuva: Tiina Kilvensalmi
Kuopiossa katse on jo 2030-luvussa. Nykyinen Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitos lähestyy käyttöikänsä loppua, ja sen korvaajaa etsitään määrätietoisesti. Yksi varteenotettava vaihtoehto on pienydinvoima, jota kaupunki tutkii poikkeuksellisen konkreettisella tasolla.
-Taustalla on hyvin käytännön tarve: kaukolämpöä pitää pystyä tuottamaan myös tulevaisuudessa. Nykyinen laitos tulee käyttöikänsä päähän, joten rinnalle on pakko löytää uusi, luotettava ja vähäpäästöinen ratkaisu, Kuopion kaupungin kaavasuunnittelija Roope Ruhanen sanoo.
Kuopio on Suomessa edelläkävijä siinä, että pienydinvoimaa viedään suoraan asemakaavoituksen tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisille sijoituspaikoille tehdään jo kaavavarauksia, vaikka lopullista toteutuspäätöstä ei ole.
-Tällaiselle ei ole valmiita malleja tai ohjeistuksia, joten olemme joutuneet miettimään itse, miten esimerkiksi kaavamerkinnät tehdään ja miten vaikutuksia arvioidaan. Se tekee tästä samalla sekä haastavan että erittäin kiinnostavan hankkeen.
Mahdollisia sijoituspaikkoja on tarkasteltu useita. Alkuvaiheessa mukana olivat muun muassa Haapaniemi, Kelloniemi, Kolmisoppi ja Pieni Neulamäki, mutta jatkotarkasteluun valikoituivat Sorsasalo ja Hepomäki.
-Päädyimme alueisiin, jotka ovat jo valmiiksi teollisuuskäytössä ja riittävän etäällä tiiviistä asutuksesta. Näissä ympäristöissä laitoksen vaikutukset ovat helpommin hallittavissa.
Pienydinvoimassa puhutaan niin sanotuista SMR-laitoksista (Small Modular Reactor), jotka eroavat perinteisistä ydinvoimaloista sekä kokonsa että käyttötarkoituksensa puolesta. Kuopiossa tarkasteltava ratkaisu on suunniteltu nimenomaan kaukolämmön tuotantoon.
-Kyse on laitoksesta, joka tuottaa pelkästään lämpöä, ei sähköä. Se tekee kokonaisuudesta teknisesti yksinkertaisemman ja myös turvallisemman. Käyttölämpötilat ja paineet ovat selvästi matalampia kuin perinteisissä ydinvoimaloissa.
Myös toteutustapa poikkeaa totutusta: reaktori sijoitettaisiin kokonaan maan alle.
-Reaktori on kokoluokaltaan hyvin kompakti, käytännössä bussin kokoinen, ja se sijoittuisi kallion sisään. Maanalainen ratkaisu parantaa turvallisuutta ja suojaa ulkoisilta riskeiltä, mutta on myös kustannusten kannalta järkevä.
Teknologia itsessään ei ole täysin uusi, vaan perustuu pitkälti tuttuun kevytvesitekniikkaan.
-Uutta on ennen kaikkea käyttötarkoitus. Tässä samaa tekniikkaa hyödynnetään nimenomaan kaukolämmön tuotantoon, mikä yksinkertaistaa kokonaisuutta.
Yksi hankkeen mahdollistaneista tekijöistä on sääntelyn muutos. Aiemmin ydinvoimaloihin liittyi kiinteä viiden kilometrin suojavyöhyke, mutta nykyisin vyöhykkeet määritellään laitostyypin mukaan.
-Tämä muutos on käytännössä edellytys koko hankkeelle. Ilman sitä tällaisia ratkaisuja ei voisi sijoittaa kaupunkien läheisyyteen.
Kuopiossa kaavoituksessa on kuitenkin varauduttu myös epävarmuuksiin.
-Olemme piirtäneet kaavaan hieman laajemman suojavyöhykkeen kuin mitä alustavat arviot edellyttäisivät. Näin jätetään pelivaraa ja varmistetaan, että ratkaisu kestää jatkosuunnittelun tarkennukset.
Hanke on herättänyt kiinnostusta myös kaupunkilaisten keskuudessa. Yleisötilaisuuksissa suhtautuminen on ollut pääosin myönteistä, mutta ei täysin varauksetonta.
-Suurin osa suhtautuu pienydinvoimaan myönteisesti, mutta ei välttämättä aivan oman asuinalueen viereen. Se kertoo siitä, että hyväksyttävyys on olemassa, kun sijainti valitaan huolella.
Keskustelussa esiin nousee usein myös ydinjäte.
-Kuopiossa ei selvitetä loppusijoitusta. Jäte varastoitaisiin laitoksella siihen asti, että se voidaan siirtää valtakunnalliseen loppusijoitusratkaisuun.
Vaikka itse voimalaitos on kooltaan kompakti, sen liittäminen kaupunkiin on merkittävä infrastruktuurikysymys. Erityisesti kaukolämpöverkko asettaa reunaehtoja.
-Kaukolämpöverkkoa voi verrata verisuonistoon. Kun tuotantopaikka muuttuu, myös päälinjat täytyy rakentaa uudelleen. Puhutaan isoista putkista, joiden vieminen rakennetun kaupunkialueen läpi on paikoin haastavaa.
Yhtenä vaihtoehtona on tarkasteltu putkilinjaa vesistön kautta.
-Vesistöreitti voi olla rakentamisen kannalta edullisempi, mutta kunnossapito on siinä haastavampaa. Mahdolliset viat ovat vaikeammin saavutettavissa ja korjattavissa.
Hankkeen toteutuminen ei ole vielä varmaa, mutta sitä pidetään realistisena vaihtoehtona.
-Kaukolämmön tuotantoon on rajallisesti vaihtoehtoja. Käytännössä puhutaan polttamisesta tai ydinvoimasta, jos teollisuuden hukkalämpö ei ole vaihtoehto. Pienydinvoima on tässä kokonaisuudessa yksi varteenotettava ratkaisu.
Samalla kyse on myös strategisesta valinnasta.
-On vielä avoinna, haluammeko olla ensimmäisten joukossa toteuttamassa tällaista ratkaisua vai etenemmekö mieluummin seuraajana. Molemmissa vaihtoehdoissa on omat etunsa.
Ruhaselle hanke on ollut ammatillisesti poikkeuksellinen.
-Harvoin pääsee tekemään kaavoitusta tilanteessa, jossa ei ole valmiita esimerkkejä tai ohjeita. Tässä on joutunut oikeasti pohtimaan, miten uusi teknologia sovitetaan osaksi kaupunkirakennetta.
Vaikka moni yksityiskohta tarkentuu vielä, kokonaiskuva on selvä: ratkaisuja rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen.
-Kyse ei ole vain yhdestä laitoksesta, vaan siitä, miten kaupunkien energia tuotetaan jatkossa. Siksi vaihtoehtoja pitää selvittää ajoissa ja huolellisesti.
Mitä hanke tarkoittaa kunnossapidolle?
- Uudenlaista osaamista ydin- ja lämpöteknologian rajapintaan
- Korkeat turvallisuus- ja valvontavaatimukset
- Maanalaisen laitoksen huolto ja tarkastukset vaativat erityisjärjestelyjä
- Kaukolämpöverkon kunnossapidon rooli korostuu entisestään
- Pitkät siirtolinjat lisäävät verkoston huollon ja vikojen hallinnan merkitystä
Miksi juuri nyt?
- Nykyinen voimalaitos Kuopiossa tulee elinkaarensa päähän noin 2035
- Fossiilisia halutaan korvata vähäpäästöisillä ratkaisuilla
- Energiantarve kasvaa esimerkiksi datakeskusten myötä
- Muut vaihtoehdot, kuten laajamittainen geoenergia, eivät vielä riitä
