Toimitustyö

TAMKin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus vastaa alan muutokseen

Kysyimme Tampereen ammattikorkeakoulun teollisuusteknologian lehtori Outi Raskilta, miten korkeakouluopetus vastaa teollisuuden muuttuviin tarpeisiin.

Tampereen ammattikorkeakoulun sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma on ollut pitkään vetovoimainen vaihtoehto tekniikan alan opiskelijoille. Lehtori Outi Raskin mukaan hakijoiden määrä kertoo alan kiinnostavuudesta: parhaimmillaan vetovoimaluku on ollut seitsemän, mikä tarkoittaa seitsemää hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

“Meillä aloittaa nyt noin 120 opiskelijaa vuosittain päiväpuolelle ja 30–40 monimuoto-opetuksessa. Valmistuvia on vuosittain noin 70–90, riippuen siitä, onko monimuotokoulutus käynnissä”, Rask kertoo.

Monipuolinen opiskelijakunta. Tutkinto-ohjelman opiskelijat tulevat tasaisesti lukioista ja ammattikouluista. Päiväopetuksessa suurin osa on nuoria, jotka tulevat suoraan toiselta asteelta, mutta mukana on myös vanhempia opiskelijoita aina 60-vuotiaisiin asti.

”Monimuoto-opetus palvelee erityisesti työelämässä olevia, jotka haluavat päivittää osaamistaan tai hankkia insinööripätevyyden. Monet heistä tekevät jo insinööritehtäviä sähköasentajan koulutuksella”, Rask kertoo.

Vahva työllisyys haasteista huolimatta. Tutkinto-ohjelman vahvuutta kuvaa valmistuneiden erinomainen työllistyminen. Perinteisesti työttömyysaste valmistumisen yhteydessä on ollut vain noin viisi prosenttia. Viime vuosi oli poikkeus 14 prosentin työttömyysasteella, mikä heijasteli yleistä taloustilanteen heikkenemistä.

“Erityisesti opinnäytetyöpaikkojen saaminen oli viime kesänä haastavaa. Tänä kesänä tilanne on jo hieman parantunut, mutta emme ole vielä huippuvuosien tasolla”, Rask toteaa.

Valmistuneet työllistyvät laajalle työtehtävien kirjolle suunnittelusta projektointiin ja tuotekehityksestä asiakastukeen. Työympäristöt vaihtelevat rakennustekniikasta teollisiin käyttöihin ja prosessiautomaatiosta koneautomaatioon.

Yritysyhteistyö tukee oppimista. Opetussuunnitelman kehittämisessä kuullaan Raskin mukaan säännöllisesti alueen yrityksiä. Vuonna 2023 toteutettiin laaja kysely Pirkanmaan alueen yrityksille osaamistarpeista, ja uutta älykkäiden energiajärjestelmien suuntautumista varten tehtiin täydentävä kysely vuoden 2024 lopulla.

“Kyselyistä saimme vahvistusta sille, että olemme tekemässä oikeita asioita. Erityisesti tietotekniset taidot nousivat selkeästi esille yritysten tarpeissa”, Rask kertoo.

Harjoittelupaikkojen löytäminen on perinteisesti ollut opiskelijoiden vastuulla, mutta koulu tukee prosessia välittämällä yritysten yhteydenottoja ja järjestämällä työelämätapahtumia. Opiskelijat järjestävät nykyään myös itse vuosittaisen tapahtuman, jossa yritykset esittelevät toimintaansa ja harjoittelumahdollisuuksiaan.

Stipendivaihtoehto madaltaa kynnystä. Erityisesti pienemmille yrityksille TAMK tarjoaa stipendijärjestelmän, joka madaltaa merkittävästi kynnystä ottaa opiskelijoita mukaan toimintaan. Järjestelmän kautta yritys voi maksaa opiskelijalle apurahaa ilman työsuhteen muodostamista, ja samalla yritys saa verotuksellisia etuja lahjoitushyvityksen muodossa.

“Tätä vaihtoehtoa voisi käyttää paljon enemmänkin. Moni yritys ei välttämättä edes tiedä, että tällainen mahdollisuus on olemassa”, Rask korostaa.

Rask kannustaakin yrityksiä ottamaan nuoria rohkeasti mukaan.

“Viestini on, että ottakaa reippaasti nuoria töihin matalalla kynnyksellä. Meiltä valmistuu osaavia ammattilaisia, jotka ovat valmiita oppimaan ja kehittymään.”

Rohkeasti nuoria töihin. Rask korostaa, että valmistuvat insinöörit ovat valmiita työelämään ja tuovat mukanaan tuoretta osaamista erityisesti digitalisaation ja uusien teknologioiden saralla. “Nuoret ovat motivoituneita ja oppimishaluisia. He pystyvät tuomaan yrityksiin uusia näkökulmia ja osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden haasteissa. Yritysten kannattaa hyödyntää sekä perinteisiä rekrytointikanavia että TAMKin tarjoamia joustavia vaihtoehtoja, kuten stipendijärjestelmää, löytääkseen sopivia osaajia.”

Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat alaa. Teknologian kehitys näkyy vahvasti opetussuunnitelmassa. Automaatio- ja tietotekniikan suuntautumisessa on 15 opintopisteen kokonaisuus, joka sisältää datan käsittelyä, analysointia ja tekoälysovelluksia.

“Tekoäly tulee muuttamaan pelikenttää erityisesti suunnittelutehtävien näkökulmasta. Suunnitteluohjelmiin kehitetään jo tekoälyavusteisia työkaluja, joilla voidaan generoida kaavioita ja tukea suunnitteluprosesseja”, Rask analysoi.

Syksystä 2025 alkaen tarjolla on uusi älykkäiden energiajärjestelmien suuntautumisvaihtoehto, joka tuo mukanaan entistä enemmän datan keruun ja tekoälyn sovelluksia erityisesti sähköpuolelle.

TAMK on myös mukana hankkeessa, joka tutkii tekoälyn soveltamista automaatioalalla suunnittelijoiden tukena ja varsinaisessa laitteiden ohjauksessa.

Juuret koneoppimisessa. Rask muistuttaa, että tekoälyn juuret automaatioalalla ulottuvat kauas taaksepäin.

“Jo 2000-luvun vaihteessa puhuttiin oppivista järjestelmistä, neuroverkoista ja sumean logiikan sovelluksista. Ne ovat käytännössä samoja asioita kuin nykyinen tekoäly, vain nimikkeet ovat muuttuneet. Koneoppimisen malleja on käytetty automaatioalalla jo pitkään erityisesti ohjaussovelluksissa ja datan käsittelyssä. Nyt kehitys on kuitenkin nopeampaa ja sovellukset monipuolisempia.”

Tulevaisuuden haasteet

Opetussuunnitelman kehittämisessä on tasapainoteltava teorian ja käytännön välillä. Uudet vapaasti valittavat ammatilliset opinnot vievät 15–30 opintopistettä perinteisistä ammattiaineista.

“Matemaattis-fysikaalista pohjaa ei voi loputtomiin nipistää, koska sekä nykyiset että uudet suuntautumisvaihtoehdot vaativat vahvan teoreettisen perustan”, Rask korostaa.

Tulevaisuudessa korostuvat entistä enemmän tietotekniset taidot, datan käsittely ja tekoälyn hyödyntäminen. Samalla perinteinen automaatio-osaaminen säilyy tärkeänä perustana, jonka päälle uutta osaamista rakennetaan.

Tampereen ammattikorkeakoulu vastaa näihin haasteisiin kehittämällä opetusta jatkuvasti yritysmaailman tarpeiden mukaan ja varmistamalla, että valmistuvat insinöörit ovat valmiita tulevaisuuden työtehtäviin muuttuvassa teknologiaympäristössä.

Artikkeli on julkaistu Promaint-lehdessä.

Copyright © 2020 Viestintätoimisto Commia | Tietosuojaseloste
Design: By Joan