Työmaalla syntyy jatkuvasti materiaalia, joka poistuu käytöstä. Samalla syntyy päätöksiä, joilla on vaikutuksia pitkälle työmaan ulkopuolelle. uudisrakentamis-, Purku-, saneeraus- ja muutostöissä ratkaistaan, säilyykö materiaalin käyttöarvo vai päätyykö se hukkaan. Usein tämä tapahtuu huomaamatta, osana kiireistä arkea.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuva: Sami Perttilä
Työmaa on paikka, jossa mat.Materiaaleja syntyy eri työvaissa. Betoni murskataan, puu katkaistaan, metalli irrotetaan ja eristeet paljastuvat. Samalla syntyy jätevirtaa, jonka laatu ja hyödynnettävyys määräytyvät nopeasti. Aikataulut ovat tiukkoja, tila rajallista ja tekeminen konkreettista. Helpoimmat ratkaisut houkuttelevat.
– Työmailla syntyvä jäte ei ole sattumaa. Se on seurausta niistä valinnoista, joita tehdään rakentamisen, purun ja saneerauksen aikana, sanoo toimitusjohtaja Tanja Rytkönen Destaclean Oy:stä. Destaclean on jäte- ja ympäristöhuollon kokonaispalveluja sekä materiaalien kierrätystä tarjoava yritys. Sen toiminnan ytimessä on jätelain mukaisen materiaalikierrätyksen edistäminen erityisesti uudisrakennus-, purku-, saneeraus- ja teollisista työmaista syntyville jätevirroille.
Moni ajattelee edelleen, että jätehuolto alkaa vasta, kun jäte kuljetetaan pois työmaalta. Todellisuudessa ratkaisevat päätökset tehdään huomattavasti aiemmin.
Syntypaikkalajittelu on keskeinen keino säilyttää materiaalin arvo. Kun esimerkiksi puu, metalli ja betoni, muovit, kipsilevyt, villa pidetään erillään, jatkokäsittelyyn on vaihtoehtoja. Kun ne sekoittuvat, mahdollisuudet kapenevat nopeasti.
– Lajittelua pidetään usein hankalana tai aikaa vievänä. Usein kyse ei ole itse tekemisestä, vaan siitä, ettei lajittelua ole suunniteltu osaksi työmaan arkea, sanoo asiakkuusjohtaja Mervi Illikainen.
Työmaiden todellisuus korostuu erityisesti teollisissa ympäristöissä, joiden saneeraus- ja purkukohteissa tila on usein rajallista, työvaiheet limittyvät ja henkilöstö vaihtuu. Tehdasalueilla työmaa ei ole erillinen saareke, vaan osa käynnissä olevaa tuotantoa. Tämä asettaa jätehuollolle ja lajittelulle omat reunaehtonsa.
– Teollisuudessa tila, turvallisuus ja tuotannon jatkuvuus määrittävät vahvasti, mitä voidaan tehdä. On selvää, että ratkaisut eivät voi olla suoria kopioita rakennustyömailta, vaan niiden on sovittava prosessiympäristöön, Illikainen kertoo.
Kunnossapito, saneeraus ja tuotannon muutostyöt ovat teollisuudessa niitä työvaiheita, joissa syntyy lyhyessä ajassa suuria määriä materiaalia. Erityisesti seisokit ovat hetkiä, jolloin jätevirrat kasvavat nopeasti ja päätöksiä tehdään paineen alla.
– , Rytkönen toteaa. Tämä ei ole meidän ydinosaamista emmekä tiedä tätä varmaksi
Teollisuudessa on kuitenkin yksi merkittävä etu verrattuna moniin muihin ympäristöihin: ennakkotieto. Laitteiden vaihdot, linjamuutokset ja purkutyöt tiedetään usein viikkoja tai kuukausia etukäteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden suunnitella myös materiaalivirrat samalla kun suunnitellaan itse työ.
– Kun tiedetään etukäteen, mitä tullaan purkamaan, lajittelu voidaan suunnitella hallitusti eikä reaktiivisesti, Rytkönen lisää.
Teollisuuden näkökulmasta jätehuolto ei ole vain ympäristökysymys, vaan myös kustannus-, riski- ja käyttövarmuuskysymys. Hallitsemattomat jätevirrat lisäävät epäselvyyksiä, turvallisuusriskejä ja ylimääräisiä kustannuksia. Selkeä toimintamalli tuo ennustettavuutta ja vähentää tuotannon häiriöitä.
– Kun materiaalivirrat ovat hallinnassa, myös yllätykset vähenevät. Tämä on asia, jonka uskoisin puhuttelevan teollisuudessa nopeasti, Rytkönen painottaa.
Vasta tämän jälkeen kuvaan astuvat sääntely ja raportointivaatimukset. Jätelaki ja EU-taksonomia ohjaavat yrityksiä yhä vahvemmin syntypaikkalajitteluun ja materiaalivirtojen seurantaan. Samalla vastuullisuus kytkeytyy rahoitukseen ja yritysten kilpailukykyyn.
– Suurilla toimijoilla on usein resurssit ja nimetyt vastuuhenkilöt. Pienempien ja keskisuurten yritysten haasteina ovat aika ja osaaminen. Ei aina tiedetä, mistä aloittaa, Illikainen sanoo.
Silti merkittävin muutos ei ole tullut sääntelystä, vaan asenteista. Vielä muutama vuosi sitten lajittelusta puhuminen koettiin työmailla häiriöksi. Nyt asetelma on monin paikoin toinen.
– Meitä pyydetään yhä useammin työmaille keskustelemaan ja neuvomaan. Se kertoo siitä, että ajattelutapa ja yrityskulttuuri ovat muuttuneet, Illikainen sanoo.
Materiaaliarvo konkretisoituu juuri työmailla, seisokeissa ja muutostöissä. Kun materiaali pysyy puhtaana, se voi jatkaa elämäänsä uudessa muodossa. Kun se likaantuu tai sekoittuu, tämä mahdollisuus katoaa. Suomessa jätteiden energiahyödyntäminen on korkealla tasolla, mutta se ei ole sama asia kuin materiaalikierto.
– Energiahyödyntäminen ei ole ainoastaan huono ratkaisu, mutta materiaalikierto on parempi. Se edellyttää, että oikeat päätökset tehdään jo siellä, missä materiaali poistuu käytöstä, Rytkönen sanoo.
Työmaan ja teollisen ympäristön arjessa tämä tarkoittaa sitä, että jäte ei ole pelkkä sivutuote. Se on osa projektin ja kunnossapitotyön lopputulosta. Kun materiaalivirrat suunnitellaan yhtä huolellisesti kuin aikataulut, turvallisuus ja käyttövarmuus, syntyy vähemmän sekajätettä ja selkeämpi kokonaisuus.
– Jäte syntyy päätöksistä. Ja ne päätökset on hyvä tehdä työmailla, seisokeissa ja muutostöissä, ei jätteenkäsittelylaitoksella, Rytkönen tiivistää.
__________________________________________________________________
Innovaatiot eivät synny tyhjiössä
Yksi konkreettinen esimerkki kierrätysratkaisuista on puujätteen materiaalihyödyntäminen. Suomessa puu päätyy usein energiahyötykäyttöön, vaikka sillä olisi uudenlaista potentiaalia myös materiaalikierrossa.
– Tarvitsisimme Suomeen enemmän ratkaisuja, joissa kierrätetty materiaali hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Raaka-ainetta syntyy jatkuvasti, mutta se menetetään liian helposti, Rytkönen sanoo.
Destaclean on tekee yhteistyötä Koskisen Oy:n kanssa , jotta puhdas puujäte Saadaan ohjattua lastulevyn raaka-aineeksi energiakäytön sijaan. Tämä edellyttää, että puu pysyy puhtaana jo työmaalla.
– Jos puu sekoittuu muihin jakeisiin, mahdollisuus menetetään. Jälkikäteen sitä ei enää pystytä hyödyntämään samalla tavalla, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan kiertotalouden seuraava askel edellyttää tiiviimpää yhteistyötä työmaiden, teollisten toimijoiden, jatkojalostajien ja jätehuollon välillä.
– Innovaatiot eivät synny tyhjiössä. Ne syntyvät silloin, kun työmaan arki ja jatkojalostus kohtaavat, ja kun eri toimijat käyvät keskustelua, pilotoivat ja lähtevät rohkeasti mukaan yhteisiin hankkeisiin.
