Commian työkokeilija Anna kirjoitti rehellisen blogin käännöstöihin liittyvistä ajatuksistaan. Anna tekee Commiassa eng-fi-eng -kieliparin käännöstöitä.
Kun käännän tekstiä, kohtaan tekstilajista ja käännösparista riippuvia pulmia. Kääntämisen vaikeuteen vaikuttavat myös luovat ilmaisutavat sekä eri alojen erityissanastot ja termit, joita en välttämättä tunne. Erilaisten työkalujen avulla onnistun löytämään ratkaisuja, joihin oma kielitaito auttaa, mutta samalla mietin, pitäisikö tietää vähän paremmin.
Olen kääntänyt huvikseen ja opiskeluiden aikana, mutta kokemusta ei ole niin paljon. Silti teoriassa ja havaintojen kautta tiedän, mikä on hyvä käännös, ja olen pannut merkille, mikä minulle on tärkeää ja huomionarvoista kääntämisessä. Tämä koskee sekä perusasioita, joita mietin järjellä, että ongelmakohtia, joihin törmään, kun käännän ja huomaan, miten paljon minulla on vielä opittavaa.
- Käännöksen tarkkuus
Lähden tästä aina ensimmäisenä liikkeelle ja pyrin siihen, että olen mahdollisimman tarkka sekä käytän oikeita sanoja. Jos en löydä alkuperäistä vastaavaa sanaa tai ilmaisua, yritän kiertää sen ja ilmaista tarkoituksen. Liian sanatarkka käännös voi johtaa päinvastaiseen lopputuloksen, koska käännöksestä voi tulla kankea ja epäselvä, jos ei mieti koko lausetta ja sen ajatusta.
- Tekstin sujuvuus
Tekstin ei pitäisi näyttää käännökseltä. Olen nähnyt muuten oikeakielisiä ja ymmärrettäviä mutta omituisia tekstejä, joista näkee selkeästi, että ne ovat käännöksiä, ja joskus lähdekieli erottuu myös. Kielelle tyypilliset ja sen idiomaattiset rakenteet sekä ilmaisut eivät aina käänny luontevasti.
- Tekstin oikeakielisyys
Tekstien tulee olla kieliopillisesti oikein. Tämä on varmaan suurin pelkoni, koska tarkkuudesta huolimatta omia virheitään ei aina huomaa.
- Valintojen johdonmukaisuus
Vaihtelu saattaa parantaa tekstiä, varsinkin kun on kyse synonyymeistä. Kuitenkin tekstissä käytettävä kieli ei saisi vaihdella alueellisesti ja tyylillisesti, kieliopillisten valintojen on oltava johdonmukaisia, ja käännöksen pysyttävä sellaisena, ettei se näytä siltä, että eri kirjoittajat ovat olleet asialla.
- Nopeus
Olen sen verran onnekkaassa asemassa työkokeilijana, että voin ottaa rauhassa vähän enemmän aikaa ja tarkistaa epävarmoja kohtia myöhemmin. Parasta on ollut, että on eri juttuja työn alla, ja voin tehdä muita käännöksiä tai työtehtäviä välissä ja siten pitää taukoa käännöksestä. Moni kääntäjä hyötyisi siitä, että olisi ylimääräinen päivä, jolloin voisi tarkistaa käännöksen, kun katsoo sitä uusin silmin. Silloin saattaa keksiä parempia vaihtoehtoja ja huomata virheensä.
- Jumittuminen
Epävarmuus ja oikeiden sanojen puiminen voivat johtaa pitkäänkin jumittumiseen. Onneksi minulla on ollutkin varaa siihen. Kuitenkin pyrkimys löytää juuri se oikea ilmaisutapa tai tarkistaa jokainen kohta voi sen lisäksi, että todella löydänkin jonkin paremman vaihtoehdon ja huomaan jonkin virheen, johtaa myös siihen, että puin tuntikausia jotain, joka oli jo valmiiksi riittävän hyvä.
Hyväksyn sen, että teen valintani, joita jään vielä miettimään, mutta pyrin aina kohti parempaa. Olen oppinut sekä vahvistanut kielioppia ja sanavarastoa, ja tehokkuus sekä varmuus toivottavasti kasvavat tekemällä. Itseäni (ja muitakin) haluan vielä rohkaista neuvolla: Lue paljon erilaisia ja erikielisiä tekstejä, tarkista ja luota itseesi (mutta ei liikaa).
Anna Meismaa
